Tästä laatikosta löytyi vain ALTTARITAULU

Reissussa ovat: Orjavaltion kansalaisille; Vaatteet Pariisista; Lakeaksi sinä Ylpeyden vuori; Humanitäärinen missio; Hengellinen ja fyysinen huoruus; Älkää luulko; Rasismin kehitys, Miten järki lähtee, Politiikan tiede, Politiikan tavoite; Kirjastojen kirjat uskonnosta, Ihmisenpalvonta, Konsensuspuolueiden työjako, Vaalit ja Sodoma, Aarteet; Destruktiivinen kultti; Bush ja Illuminati vastakkain? Gorba seikkailee jälleen; Edistykselliset navetanrakentajat; Tieteen pilalehti; Lahkolaisen kuolema; Lopullinen ratkaisu; NATO hyökkää; Salaseurat; Sudan; Valkovuokkojen maa; Kansa ilman kotimaata; Laittomuuden ihminen; Neljännen imperiumin karmee perustus; Jalkaväkimiinat sosialistisen internationaalin tiellä; Jokela; Ristiretket; Suomen puolustus

Kolme toivomusta

Nikita Sergejevitsh Hrutshev oli saavuttamassa kuudenkymmenen vuoden iän, kun nuorisoliiton lehden toimittaja tuli utelemaan pääsihteerin mietteitä merkkipäivän kynnyksellä. Ensimmäiseksi tyttö tietysti kiitti kommunistisen puolueen pääsihteeriä kaikesta siitä hyvästä, mitä he pääsihteerin armosta olivat saaneet elinpäivinänsä nauttia. Asianmukaisten makeiden sanojen jälkeen toimittajatyttö kysyi:

- Nikita Sergejevitsh, mitä haluaisitte vielä tehdä, ennen kuin luovutatte vallan ohjat nuoremmille?

Puoluesihteerin vilkaisi tyttöä ensin epäluuloisesti, mutta vaipui sitten syviin mietteisiin. Kotvasen kuluttua Nikita Sergejevitsh - kuin palaten ylhäisestä korkeudestaan tavallisten ihmisten asioihin - loihe lausumahan: "Katsokaas nyt", hän sanoi. "Me maan ja puolueen johtajat aina ajattelemme kansan parasta. Te kuolevaiset tietysti näette vain ne saavutukset, jotka me olemme kansan hyväksi tehneet. Mutta me johtajat, me katsomme eteenpäin. Me ajattelemme tulevaisia, sitä, mitä vielä pitää tehdä kansan parhaaksi. Ennen kuin minä jätän paikkani nuoremmalle, haluan itse vielä viedä kolme asiaa päätökseen. Vain kolme asiaa on mielessäni. Kun ne olen tehnyt, voin jättää pääsihteerin paikkani nuoremmille ylpeänä ja helpottunein mielin".

- Ja mitkähän ovat ne kolme asiaa, kysyi toimittajatyttö ja tarttui kynäänsä.

Tyttö sai kotvan odottaa, mutta sitten pääsihteeri jatkoi. "Paljon on tehty", hän sanoi mietteliäästi. "Paljon on tehty. Enää tarvitaan vain leipää ja asuntoja. Kansalle on hyväksi, jos kansalla on leipää ja asuntoja", sanoi pääsihteeri ja suuntasi taas katseensa Kremlin muurin yli kiitäviin pilviin.

Toimittajatyttö kirjoitti hätäisesti jotakin paperiinsa, ja halusi sanoa jotakin. Viimein pääsihteeri suuntasi katseensa tytön puoleen ja virkkoi: "Sanokaa vaan".

- Nikita Sergejevitsh, mutta sehän on aivan helppoa! Avataan vaan rajat, ja silloin leipää ja asuntoja riittää kaikille niille, jotka jäävät!

Voi teitä nuoria, virkkoi Nikita. Voi teitä nuoria, huokasi Nikita Sergejevitsh. Niin helppoa se ei aivan ole, kuten tulette sitten vanhempana näkemään, virkkoi pääsihteeri profeetallisesti.

Kolmantena kysymyksenä pääsihteerin mielessä olivat kirkot. Pääsihteeri valisti reportterityttöä kertomalla, että maan sadat tuhannet kulttuuritalot seisovat tyhjillään, mutta kirkot ovat pullollaan ihmisiä, vaikka puolue on tehnyt uskonnonvastaista valistustyötä jo viisikymmentä vuotta. Miten saada ihmiset kirkoista klubille?

Nuorisoliiton lehden reportteri joutui taas hetken odottelemaan puoluesihteerin laskeutumista alas yläilmoista, mutta sitten tämä sanoi: "Da, da, kertokaa vaan".

- Niin, toveri Hrutshev. Siellä kirkoissahan on sellainen alttaritaulu. Tavallisesti alttaritauluun on maalattu Jeesus, mutta jos siihen maalataan Teidän kuvanne, toveri pääsihteeri, niin aivan varmaa on, etteivät ihmiset enää koskaan tule kirkkoon.

Osmo Pöysti: ALTTARITAULU

Kuru, Finland

Copyright ©: Osmo Pöysti

2002-2007

Päivitetty 2007-11-08

Venäjän uskovien "anekdootti" Hrutshevista ja alttaritaulusta tuli mieleeni kesällä 2002, kun tutustuin muutamaan Suomen peruskoulun oppilaille tarkoitettuun oppikirjaan. Otavan historian kirjassa HORISONTTI Napoleonista nykypäivään alttaritaulukuvien tapaan on esitetty Lenin, Ho Tshi Min ja Mao Ze Dong. Leninin kuvaan oli kaiken lisäksi sijoitettu juutalaisen mystiikan okkulttiset symbolit, kaksi lepattavaa kynttilää.

Mikäli kirjoittajat olisivat olleet tasapuolisia, olisi Lenin, Ho Tshi Minin ja mikäsenytoli sosialistin rinnalle pitänyt laittaa juhlakuva Pol Potista, Kambodzhan Ranskassa koulunsa käyneestä sosialistijohtajasta. Mutta Pol Potin kuva puuttui. Koululaisille kerrottiin vain amerikkalaisten osallisuudesta Vietnamin sotaan. Kambodshalaisiahan amerikkalaiset eivät auttaneet.

Trotskilaisten sosialistien tuottamissa koulukirjoissa ja muussa propagandassa on tapana kertoa, että amerikkalaiset ovat ottaneet itselleen maailmanpoliisin roolin ja puuttuvat toisten asioihin, kuten Vietnamin sotaan. Minun mielestäni oli harmi, etteivät amerikkalaiset auttaneet Kamputseaa, sillä muitakaan auttajia ei maailmasta löytynyt. Sai sosialistijohtaja rauhassa pistää ruumiit kekoon ja pääkallot kaivoihin. Pol Potin sosialistien tappamien kamputsealaisten lukua kukaan ei tiedä tarkasti, jotkut kirjoittavat 1.000.000, toiset arvioivat tapettujen lukumääräksi kolme miljoonaa. Pol Pot oli tappamisessaan myös rasisti: ensisijaisesti hän tappoi muita kuin oman heimonsa khmeerien jäseniä. Siis aivan tyypillinen sosialistinen etninen puhdistus.

Otavan HORISONTTIA ihmeellisemmät historian kertomukset löysin netistä. Amerikkalaisen yliopiston emeritusprofessorin nimissä julkaistussa kertomuksessa viitattiin kolmeen kertaan Suomen Hallituksen tekemään tutkimukseen Kamputsean kansanmurhasta. Pennsylvanian yliopiston emeritusprofessori Edward S. Herman (Professor Emeritus at the Wharton School, University of Pennsylvania, USA) kertoo, että Suomen hallituksen tekemän tutkimuksen mukaan Yhdysvallat pommitti Kamputseaa niin, että 600.000 kamputsealaista kuoli. Tutkin myös venäläisten asiantuntijoiden kirjoituksia. Niiden mukaan vietkongin sissit hyökkäsivät Kamputsean kautta Pohjois-Vietnamista Etelä-Vietnamiin ja Yhdysvallat ulotti vastatoimensa myös Kamputsean alueelle. Venäläisten mukaan amerikkalaisten pommituksissa Kamputsean puolella surmansa saaneiden luku oli 53.000. Venäläisten esittämä aineisto vaikutti muuten kovin tarkalta ja paikan päällä koetulta. Mistään en löytänyt tukea sille väittämälle, joka Edward S. Hermanin, Pennsylvanian yliopiston, Wharton School, ja Suomen hallituksen nimissä esitettiin.

Nyt minua alkoi jo kiinnostaa sekin, mitä tämä Suomen hallitus oikein puuhaa. Jo vilkaisu Otavan ja Kirjapajan tekemiin oppikirjoihin oli osoittanut, että Suomen koululaitoksessa vallitsee sama henki kuin Pol Potin armeijassa. Israelin ja Arabien sodassa Suomen hallitus tukee arabeja. Israelin ja Arabien sota on muuttunut Yhdysvaltojen ja Euroopan sosialistisen unionin väliseksi sotanäyttämöksi ilman, että Suomen hallitus olisi edes kertonut meille, että olemme sodassa. Ei siis olisi mikään ihme, jos myös Suomen hallituksella olisi ollut sormensa pelissä myös Kamputseassa.

Pidän tärkeänä, että Suomen hallituksen osuus Kamputsean kansanmurhaan selvitetään ja tuodaan julkisuudessa esiin. Ja jos joku tietää enemmän Edward S. Hermanin, amerikkalaisen "University of Pennsylvania"- yliopiston emeritusprofessorin nimissä esitetystä tutkimuksesta, pyydän kertomaan siitä maailmalla hieman enemmänkin. Mutta jo sen perusteella, että pakkokoulussa käytetään Otavan HORISONTTI ja vastaavia oppikirjoja on selvää, että peruskoulussa kasvatetaan Pol Pot - henkisiä terroristeja, mikä varmasti ei tapahdu sattumalta, ilman suuremmilta terroristeilta saatua taustatukea.

Saatananpalvojat ovat muuttaneet suomalaisen peruskoulun saatananpalvojien temppeleiksi. Saatananpalvojat ajavat lapset kouluihin kuulemaan pakkososialismia ja totuudenvastaista propagandaa. Saatananpalvojat kaivertavat puolustuskyvyttömien lasten herkkiin alttaritauluihin Perkeleen kuvaa.

2002-10-13/2002-12-23

Katso myös Osmon kommentteja mainituista koulukirjoista; linkit löytyvät tekstistä.

Takaisin Osmon kotisivulle