Jokela

Minulla on hyviä muistoja Jokelasta siltä ajalta, kun asuin Nukarilla. Jokelassa oli Rantakarin pappa, jonka luokse me usein ajelimme polkupyöriämme korjauttamaan. Papalla oli aikaa sekä pyörille, että nuorille, eikä siihen juuri rahaakaan tarvittu. Nyt Jokelassa asiat näyttävät muuttuneet.

Jokelan uusista asioista kuulin kohta puolenpäivän jälkeen, siis tänään 2007-11-07 ja osasin arvata, että kohta tulee radiosta tuutin täydeltä niitä samanlaisia selityksiä, kuin Raumalla vajaa kaksikymmentä vuotta sitten. On inhottavaa, että media tekee ihmisten murhaamisesta ja koululaisten kuolemasta heti markkinapaikan psykologien rahastusta ja poliittisten intohimojen realisoimista varten.

Kuuntelin selostuksia tarkkaan kuullakseni näkisikö edes joku radiossa esiintyvistä ammattiauttajista ja ammattiselittäjistä muutakin kuin jäävuoren huipun. Mutta ei.

Seitsemän tapettua koululaista on tietysti paljon, mutta kuinka paljon enemmän on niitä koululaisia, jotka ovat tappaneet itsensä samoista syistä, kuin ne koululaiset, jotka eivät halua kuolla yksin? Missä ovat tilastot niistä koululaisista, jotka koulussa on ajettu niin pahasti nurkkaan, etteivät he ole nähneet muuta keinoa, kuin itsetuhon - kuka milläkin keinoin?

Se, että joku ampuu opettajan tai koulutovereitaan, on tietysti näkyvää ja kiinnostaa yleisöä. Mutta jos syyllistä ryhdytään hakemaan, se on niissä "ammattilaisissa", jotka vuosikymmenet ovat seuranneet kouluelämää, eivätkä vieläkään tajua tai halua tajuta sitä, miksi koululaitos tuottaa jatkuvia ongelmia niin oppilaille kuin opettajillekin.

Vaikka tiedänkin toistavani vuosien mittaan useasti lausumiani sanoja, kerron taas, että koulussa juuri parhaat oppilaat kärsivät eniten siitä, että koulurauhan puuttuessa äänekkäät oppilaat ottavat vallan luokassa ja määräävät tahdin. Kun hitain oppilas määrää tahdin, ei vuodessa päästä pitkälle, varsinkin kun koululaitos on tehnyt opetusohjelmat ja -materiaalit niin, että opiskeluun varattu aika muutenkin käytetään opiskelun kannalta tehottomasti. Koulu keskittyy enemmän perversiin asennemuokkaukseen kuin faktatiedon opettamiseen.

Eräässä mielessä koulualan viranhaltijoiden sokeus koulun ongelmille on ymmärrettävää. He saavat kaikki oppiarvonsa oppimalla ja hyväksymällä tietyt dogmat, ilman että he ymmärtäisivät näiden dogmien alkuperää, sisältöä tai merkitystä. Näille ihmisille UNESCO on jumala, joka korvaa järjenkin.

Jokelan tapauksien yhteydessä viitattiin useaan otteeseen Yhdysvalloissa tapahtuneisiin koulumurhiin. Kuitenkaan kukaan haastatelluista ei ainakaan minun kuulemissani puheenvuoroissaan kertonut sitä, että Yhdysvaltojen koululaitoksen opit ovat pienellä aikaviiveellä tuotu Suomeen. Samat miehet, jotka ovat aiheuttaneet Yhdysvaltojen koululaitoksen romahduksen, ovat nyt aiheuttamassa Suomen koululaitoksen romahduksen. Vai eivätkö suomalaiset kasvatusopin "asiantuntijat" muka tiedä, keitä ovat John Dewey, James Earl Russell, B.F. Skinner, Chester Pierce, Marc Tucker, Ernest Boyer, J. Elmer Morgan, G. Stanley Hall, Charles Eliot jne sekä heidän englantilaiset toverinsa? Mutta kun Yhdysvaltojen "humanistien" (lue: sosialistien) koululaitos tuodaan Suomeen, saadaan sen kylkiäisetkin: koululaisten massamurhat, koululaisten itsemurhat, koululaisten syrjäytyminen ja koululaisten pahoinvointi - ja huonot opetustulokset faktatiedon osalta. Jos siis jotakin tiettyä henkilöä joskus tuomitaan oikeudessa Jokelan tai muiden koulumurhista, ehdotan tuomittavaksi niitä suomalaisen koululaitoksen vastuuhenkilöitä ja Suomen valtion silmäätekeviä, jotka ovat hyväksyneet Amerikan sosialistien opit.

Epäilen kyllä vahvasti, että ainakin "sivistystoimesta" eri paikkakunnilla vastaavat henkilöt tietävät tasan tarkkaan ainakin sen, mistä heidän käyttämänsä iskusanat ovat peräisin. Heidän alaisensa opettajat saattavat sitten olla pelkkää papukaijakuoroa, tai mikä senkään tietää.

Yhdysvalloissa, jossa Deweyn opit ovat olleet jo kauan käytössä, tunnetaan jo hyvin Uuden maailmanjärjestyksen puuhamiesten keksimien iskusanojen vaikutus koululaitokseen, oppilaisiin ja yhteiskuntaan. Sietäisi suomalaisten "asiantuntijoiden" huomata, kuinka Yhdysvallat on menossa sitä samaa tietä, kuin Neuvostoliiton aikoinaan korskea koululaitos meni ja vei maan nuorisonkin mennessään. Tutkimustuloksia on olemassa runsaasti jo niidenkin "uudistuksien" vaikutuksista, joita tänne vasta ollaan tuomassa.

Henkilökohtaisesti en kuitenkaan vaadi koululaitoksen virkamiehille mitään rangaistuksia, sillä helvetti lienee aivan tarpeeksi kova paikka paatuneimmallekin rikolliselle. Yhtä minä kuitenkin toivon: ettei minun lapsiani opettaisi kukaan sellainen.

op/2007-11-07

Takaisin Osmon kotisivulle