Elukoiden kesken kymmenen shakaalia on enemmän "oikeassa" kuin viisi shakaalia. Mutta se ei riitä. Oikeassa olevat shakaalit joutuvat vielä ratkaisemaan kysymyksen siitä, kuka heistä on enemmän oikeassa kuin muut. Kun kiista on ratkennut, on shakaalilauma vahva kohtaamaan lukumääräisesti yhtä suuren shakaalilauman.

Taistelu johtajan paikasta voi johtaa myös toisenlaiseen tulokseen: tasavertaiset kandidaatit jakavat lauman puolueisiin, jotka raatelevat koko yhteiskunnan verille. Turkissa Demirel ja Ecevit olivat niin tasaväkisiä, että vaalit heiluttivat ukkoja kuin keinulaudalla ylös ja alas. Vallassa olivat vuoroin oikeiston ja vuoroin vasemmiston kannattajat. Henkilöpalvontaa ei pystynyt syntymään, sillä turkkilaiset eivät olleet niin demokraattisia, että he olisivat sallineet vallanpitäjän harjoittaa valtiollista terroria esteettä. Valtapuolueen terroristit saivat vastaansa alakynnessä olevan puolueen pyssymiehet, jotka olivat kyllä tajunneet itsepuolustuksen tarpeellisuuden, vaikka muuten olivatkin samanlaisia, kuin vastustajansa. Maa joutui lähes sisällissotaan, ennen kuin sotilaat panivat puolueiden pyssymiehet kuriin.

Euroopan Unionin maissa on nykyisin menossa prosessi, jonka avulla perustuslakeja muutetaan enemmistöterrorismin tarpeita silmälläpitäen, kovalla kiireellä kaiken lisäksi. Joskus, kun kiire on kova, ei lakia edes ehditä muuttaa, ja silloin syntyy sellaisia ratkaisuja kuin Suomen valtion liittyminen Euroopan Unioniin: Liitytään laittomasti. Laittomuudella on seurauksensa. Se herättää vastustusta, tai ainakin kritiikkiä, eikä vastustus synny tyhjästä. Jos jotakin asiaa vastustetaan, on siihen jokin syy. Syy on tavallisesti siinä, että enemmistö ei noudata tasapuolisuutta, vaan enemmistödiktatuuria.

Yhdysvalloissa ja Englannissa on jo parinsadan vuoden ajan pidetty arvossa Immanuel Kantin valtiomiehille antamaa ohjetta, jonka mukaan valtio on olemassa sitä varten, että se luo puitteet elämän eri muodoille. Kansalaisten tulee saada elää, mutta kansalaisten on annettava myös muiden elää. Valtio voi puuttua kansalaisten elämään vain, jos yksi tai yhteisö ryhtyy terrorisoimaan toista, olkoon tämä toinen yksilö tai yhteisö. Kantin mallissa terroristijärjestön suuri koko ei tee sitä lailliseksi eikä oikeuta sitä edes "yhteiskunnan valvonnassa" toteuttamaan sille ominaista taipumusta käydä pienempänsä kimppuun. Mutta anglosaksinen maailma on sekin jo kaatumassa. Noin puolet äänestäjistä olisi valinnut erään keisari Neron näköisen ja vähän tapaisenkin miehen uudelleen presidentiksi.

Immanuel Kantin ohjeet eivät toimineet Turkissa, eivätkä ne ole toimineet Manner-Euroopassakaan, Pohjoismaita lukuunottamatta, sillä Euroopasta puuttuu kristinuskon synnyttämä yksilönvapauden ja omantunnonvapauden kunnioitus. Sensijaan, että valtio olisi suojellut kansalaisia terroristeilta, se on asettunut tukemaan jotakin terrorismin suuntaa, jolloin yhteiskunta on muuttunut totalitääriseksi.

Enemmistöterrorismin puolustajien kestoväite on, että antamalla enemmistölle "kaikki valta" sodat ja vääryydet estyvät. Mihin väite perustuu, ei ole tiedossani, mutta enemmistön vähemmistöille tekemistä hirmutöistä tietoa löytyy vaikka kuinka, samoin enemmistön tai muunlaisten voittajien leirin jakaantumisista keskenään vihamielisiksi leireiksi niin, että entinen peli on jatkunut uusilla rintamilla.

Lain turvin suoritettavalla enemmistöterrorismilla on Euroopassa pitkät perinteet. Tarkemmin sanoen Milanon piispa Ambrosiuksesta lähtien. Hän oli ensimmäinen, joka ryhtyi järjestelmällisesti tapattamaan juutalaisia valtiolla ja hänen aikanaan kirkko ryhtyi järjestelmällisesti teurastamaan "kerettiläisiä", eli "lahkolaisia", niin kuin Euroopan terroristit kristittyjä tänään nimittävät.

Enemmistöterrorismi eli fasismi kätkeytyy mielellään demokratian iskulauseitten taakse. Venäjän enemmistösosialistit eli kommunistit saivat vaaleissa tavallisesti lähes 100 prosenttia äänistä, ja ylikin. Mutta vaikka kommunistit olivat vaalien voittajia, ei se tuonut voittoa. Voittajaksi selviytyi vain yksi, jonka edustajaa, puoluesihteeriä, kaikki rähmällään palvoivat ja palvelivat. Lopulta kaikki olivat voitettuja, jopa puoluesihteerikin, sillä hänkin sai pelätä joka päivä henkensä edestä. Hänenkin takanaan seisoi poliittinen avustaja, politrukki, valvomassa, ettei edes kunkku poikennut sosialismin kaidalta tieltä.

Mitä suurempi on laittomuus, sitä suurempi on vastareaktion pelko ja sitä verisimpiä ovat vallanpitäjien otteet. Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitossa vallanpitäjät tappoivat "laillisesti" kymmeniä miljoonia ihmisiä vielä senkin lisäksi, että maan asukkaista oli jo tehty orjia ja kyttiä.

Eurooppalainen henkilönpalvonta on keskittynyt paaviin. Paavin instituutio on ollut se laitos, jonka julkaisemien direktiivien vastaista mielipidettä yksikään ihminen Euroopassa ei uskaltanut julkaista muutoin, kun panemalla henkensä alttiiksi. Paavista tuli ihmisarvon mittari: Kaikki, jotka luopuivat ihmisarvostaan, olivat hänen rähmällään hänen instituutionsa edessä ja kaikki, jotka kunnioittivat Jumalaa enemmän kuin ihmistä, säilyttivät itsenäisyytensä ja taivasosuutensa, mutta ei välttämättä henkeään.

Ranskan vallankumouksen jälkeen paavin vallalle tuli kilpailija, sosialismi, mutta nyt nämä kaksi vihollista ovat löytämässä toisensa. Henkilönpalvonnan uusi loistokausi on tulossa ja sitä tehdään Euroopan Unionissa Romano Prodin (vrt: romano pro di - roomalainen jumalan puolesta) johdolla.

Kreikankielinen Raamattu ennustaa, että tämän maailmanajan viimeisessä vaiheessa ilmestyy Laittomuuden ihminen, jota Antikristus paijaa. Luther ja muut vähänkään hengellisiä asioita ymmärtävät miehet ovat sanoneet paavia Antikristukseksi, eikä syyttä, onhan paavi itse ilmoittanut olevansa Antikristus (kreikaksi) eli Vicarius Filii Dei (latinaksi), Jumalan pojan sijainen. Raamattu käyttää Jeesuksen nimessä esiintyvästä Kristuksen vastustajasta myös nimitystä "pseudo"- eli Valhe-Kristus. Antikristuksen kehujen turvin Laittomuuden ihminen tekee laittomuudesta normin, lain. Tätä laittomuuden saattamista lainvoimaiseksi ajaa myös Suomen Tasavallan hallitus. Diktaattorille punaista mattoa jo levitetään, kaippa ne siis tietävät, että Perkele sieltä on tulossa.

Henkilönpalvonnassa on lopultakin kyse vain siitä, kuka on Jumala - joko Jumala itse, tai hänen vastustajansa. Koska Jumalan vastustaja on alakynnessä, hän on kovin suostuvainen. Hän on mielissään, kunhan vain ihmiset ylistävät ja palvelevat ketä muuta tahansa, kuin Jumalaa. Ainoastaan Jumalan palvelemiseen ei paholaisen suvaitsevaisuus riitä, sillä Jumala on Totuus, Rakkaus ja Elämä. Totuus, Rakkaus ja Elämä ovat Jumalan vastustajille myrkkyä.

© Osmo Pöysti, Kuru, Finland

2002-2003