Paavin ja hänen esikuntansa tunnusti 12.03.2000 rikkomuksia kaikkia muita, paitsi kristittyjä vastaan. Uskovia vastaan harjoitetut vainot, murhat, kidutukset ja muut saatanan inspiroimat teot paavi katsoi hyveiksi, jotka kirkko oli tehty totuuden puolustamisen tarkoituksessa. Kristuksen sijaiseksi naamioitunut Saatana suostui vain sanomaan, että joitakin ylilyöntejä on tapahtunut, mutta odotetun anteeksipyynnön sijasta hän ryhtyikin kehumaan kirkon terrorijärjestöjen työtä syntien "tunnistamisessa". Kirkon osuushan päättyi siihen, että kirkko "tunnisti" uskovat, jotka sitten luovutettiin valtion tapettaviksi.

Anteeksipyynnöksi mainostettu mediatapahtuma osoittautui kaikille muille saatananpalvelijoille esitetyksi yhteistyöpyynnöksi. Eikä vastausta tarvinnut kauan odottaa. Tottahan toki Suomen yleisradion musiikkiohjelman juontajakin sellaisen anteeksipyynnön oli valmis hyväksymään. Paavi oli mielenkiintoinen henkilö, mutta onhan niitä muitakin. Oikeat Jumalan pyhät ovat täysin erilaista tekoa. Kerron seuraavassa sekä ystävistä, että kylän miehistä. Vertailut voit tehdä itse.

 

YSTÄVIÄ JA KYLÄN MIEHIÄ

Osmo Pöysti

Kuru & Ylöjärvi, Finland

2004-2016

2016-12-04

Kaikki oikeudet pidätetään

Ilmaisjakelut sallitaan

Solzhenitsyn oli nobelkirjailija, joka tunnetaan teoksesta Vankileirien saaristo (Arhipelag GULAG). Mutta hän kirjoitti paljon muuta: Suurteokset Venäjän vallankumouksesta ja sen tekijöistä, ja kun hän vuonna 1994 palasi Virginiasta kotimaahansa, hän kirjoitti ohjelman Venäjän uudistamiseksi, jota Vladimir Putin nyt toteuttaa. Tämä ohjelma perustuu ajatukselle, että Venäjä on koottava takaisin ortodoksikirkon helmaan, vaikka se Ukrainalle tekeekin kipeää. Koska minulla on paha tapa kirjoittaa liian pitkiä tekstejä, aioin ensin tehdä lyhyen johdannon tekstille Solzhenitsyn ajan merkkinä, mutta sekin paisui yli äyräittensä ja varsinaisesta tekstistä tuli sitäkin pitempi, kts Aleksandr Isajevitsh Solzhenitsyn. Olisi pitänyt yhdistää tekstit, mutta siihen ei aika riittänyt. Teesit on naulattava seinälle silloin, kun ne on naulattava seinälle. op/2014-10-31

PS-2016-12-04: Tänä vuonna tuli kuluneeksi tuhat vuotta sen Kiovan ruhtinaan kuolemasta, joka passitti henkivartijakaartinsa kasteelle ja perusti kirkon vallan myös Novgorodissa. Kun tämän ruhtinas Vladimir I kuolemasta nyt tuli kuluneeksi tuhat vuotta, hänelle pystytettiin muistopatsas Moskovaan. Aleksandr Solzhenitsynin leski oli näkyvästi mukana muistopatsaan paljastustilaisuudessa.

Suomalaiset ja venäläiset ovat saaneet jo pitkään ihmetellä politiikan outoja lintuja. Myös Amerikka on havahtunut tajuamaan, että heidän poliittisen johdon takana häärii varjohallitus, The Establisment. Mutta kuka on Aleksanteri Dvorkin? Miten 70-luvulla Venäjältä Israeliin lähtenyt juutalainen on päässyt Venäjän ortodoksikirkon kulisseihin, Venäjän oikeusministeriön johtajistoon, Ranskan valtion rahoittaman kansainvälisen kristinuskon vastaisen taistelujärjestön varajohtajaksi jne. Eikö tämän maailman johtoon pääsemiseksi tarvita mitään muuta kuin raivoisa hyökkäys "uus-helluntailaisia" vastaan? op/2011-05-23

Tiesitkö muuten, että Venäjän tsaari Aleksanteri I oli pietisti. Etkö? No, miten sinä peruskoulun läpäisit sitä tietämättä? Vai maksoitko mafialle? Et kai antanut niiden taas pettää sinua?

Kesäkuun neljättä vietetään eri puolella maailmaa eri syistä. Carl Gustaf Mannerheim syntyi Askaisten Louhisaaressa kesäkuun neljäntenä 1867. Teimme nyt museona toimivaan kartanoon retken toukokuun lopulla. Mannerheimin koko henkilökuvaa emme lähteneet piirtämään, mutta jo siksi, että kolmatta maailmansotaa valmisteleva kaarti on hänet tuominnut - vaikka toisen maailmansodan voittajat tunnustivat hänet kunnian miehenä ja näkivät hänessä hyvän presidentin. Kannattaa siis kysyä miksi. op/2009-06-04

Arthur Vööbus oli merkittävin koskaan elänyt länsimainen syyrialaisen kirkon tutkija ja paljon muuta. Hänestä ei kuitenkaan puhuta, koska hän ei laulanut papukaijakuoron lauluja. Jopa luterilaiset vaikenevat, sillä hän ei kaihtanut puhua tosiasioita luterilaisistakaan. Mikä hän sitten oikein oli, siitä tekstissä ARTHUR VÖÖBUS - piikki poliittisesti korrektin paholaisenvallan lihassa.

Turun piispa Gezelius nuorempi oli kova kirkonmies. Lars Ulstadius ja Pietari Schaefer tuomittiin kuolemaan. Nämä ovat asioita, joista kirkko ja kaikki muutkin saatananpalvelijat mielellään vaikenevat. Mutta koska tämän maailman viisaat ovat taas lähteneet samalle tielle, niin kannattaa tutustua siihen, miten kirkko ja valtio Schaeferin tapauksessa toimivat. Oppi, joka on nyt on tarpeen! Ja imuroi talteen, sillä Ruotsissa hiljakkoin tuomittiin Leif Liljeström, joka nettisivullaan kertoo, mitä ne Ulstadiuksen ja Schaeferin aikalaiselle Thomas Leopoldille tekivät.

Tsaarinvallan loppuaika oli Venäjällä huikean taloudellisen nousun kautta. Taloudellinen nousukausi oli myös hillitsemättömän ahneuden aikaa. Kansa rikastui, ja halusi aina vain enemmän. Ahneuden lisäksi henkinen ilmapiiri oli muutenkin ahdistava. Riivaajat levittivät oppejaan. Uskovia vainottiin, juutalaisia sorrettiin ja orjuutettuja kansoja riistettiin ja ryssitettiin. Vainojen keskellä uskovien joukossa oli kahdenlaista ilmaa. Prohanovin kannattajat unelmoivat sivistyksen riemuvoitosta, mutta Kargel kasvatti seurakuntaa yhä pahenevien vainojen varalle. Kargel oli oikeassa. Ivan Veniaminovitsh Kargel (1849-1937) ja hänen viestinsä on taas ajankohtainen, nyt kuitenkin enemmän EU:n kuin Venäjän puolella leiriä.

Paavi Johannes Paavali II oli kahden roolin mies. Hän puhuu rauhasta ja suvaitsevaisuudesta, mutta samalla valmisteli inkvisition uutta tulemista. Kun hän 12.03.2000 esitti pääosaa näyttävässä mediatapahtumassa Pietarin kirkossa Roomassa, hänen kerrotaan lausuneen "Mea culpa", olen syyllinen, sir. Hakusanalla "mea culpa" voit löytää kommentteja paavi puheista, mutta voi myös joutua pornosivuille, sillä pornomaailmassa paavin puheet noteerattiin oikein. Jos joku on huora, niin paavin kirkko. Sen esiintyy Kristuksen vaimona, mutta Raamattu todistaa siitä että "maan kuningasten kanssa se on haureutta harjoittanut". Kirjoitin omat kommenttini paavin näytelmästä saatuani käsiini pääosan esittäjien vuorosanat vuosi-pari sitten. Katekismuksen sivuilta löytyy osa Väärät profeetat ja kristukset, johon olen koonnut tietoja paitsi nykyisestä paavista, myös hänen edeltäjistään.

Tim LaHaye on tämän hetken suosituin amerikkalainen kirjailija. Teräsvaari kirjoittelee fiktiota Ilmestyskirjan ja Raamatun muiden ennustuksien antamiin kehyksiin. Kirjasarjan Left Behind - rannalle jääneet - kahdestoista ja viimeinen osa Glorious Appearing (Loistava Ilmestyminen) tuli kauppoihin keväällä, ja nyt tämä entinen baptistisaarnaaja on ottanut käsittelyynsä Babylonian nousun ja tuhon. Raamatussa Babylonian tarinan alku kerrotaan 1. Mooseksen kirjassa ja loppu Ilmestyskirjassa. Se on maailman historia - haastava teema kirjailijalle, mutta lukijalle mielenkiintoinen. (PS 2016-11-20. Tim LaHayen tähti sammui nopeasti, eikä syyttä)

Jay E. Adams kaivoi esille Raamatun opit kasvatuksesta. Kun Jay E. Adamsin ensimmäistä kirjaa Competent to Counsel yli 30 vuotta sitten tutkisteltiin, sen arvo tunnustettiin heti. Opetusta oli harrastettu liikaakin, mutta kasvatus oli lyöty laimin. Mutta seurakunnan rakenteisiin on ollut vaikea ympätä raamatullista kasvatusta; kasvatuskin pyrki aina menemään opetukseksi kasvatuksesta, sillä kaikki halusivat opettaa, mutta kasvattavalle uskovien väliselle kanssakäymiselle ja keskustelulle kirkoissa ei ole tilaa. Yksinvaltainen kirkkoherramentaliteetti vaivaa pieniä yhteisöjä aivan yhtä pahasti kuin suuriakin seurakuntia. Olisikohan seurakuntasoluista apua?

Michail Gorbatshevin tähti on yhä nousussa. Gorban puhujapalkkiot ovat 100.000 dollarin paremmalla puolella. Gorba on nykyisin politiikan guru, jonka opetuslapsina ovat kaikki edistykselliset Uuden Maailmanjärjestyksen luojat, kuten Ingvar Karlsson, Bush senior, Bush Junior, Bill Gates, Bro Harlem Bruntland, Ronald Reaganin poika Michael ja niin edelleen. Lue ja ihmettele, miten sopuisasti ne istuukaan Gorban opetettavana! Mutta se onkin aivan eri juttu. Samat edistykselliset pankkiiriliikkeet, samat taustavaikuttajat ja sama taustavoima olivat rahoittamassa Neuvostoliiton syntyä osasivat kääntää Neuvostoliiton luhistumisenkin Gorban ansioksi ja palkita se asetehtailija Nobelin rauhanpalkinnolla. Olisikohan Gorbassa aivan ainesta Laittomuuden ihmiseksi asti?

Viime vuosisadalla selväjärkiset ihmiset olivat harvinaisuuksia. Yksi tällainen outo lintu oli Armenian vainoja Amerikkoihin paenneen pastorin poika Rousas John Rushdoony (1916-2001). Useimmat amerikkalaiset olivat vieneet lapsensa valtion kouluihin, luullen, että siellä ne saavat oppia ja sivistystä. Mutta mitä sitä hullua. Amerikan kouluissa ei enää 1900-luvun kasvatettu lapsia elämää vaan sosialistista valtiota varten. Amerikkalaisen koululaitoksen isäksi sanottu John Dewey ja muutamat samanmieliset olivat hankkineet maailmankuvansa Berliinin yliopiston opettajilta, jotka jumaloivat valtiota. Kun Rousas John Rushdoony katseli maata, johon hänet oli äidin kohdussa tuotu, hän tajusi tulleensa hullujenhuoneeseen. Pystyisikö hän parantamaan sosialistisen Amerikan, ennen kuin sille tapahtuisi sama kuin sosialistiselle Saksalle ja sosialistiselle Venäjälle?

Baptistiliike on toiminut Venäjällä 1860-luvulta lähtien. Venäjä sai Uuden Testamentin 1823 ja 1876 ilmestyi ensimmäinen venäjänkielinen Raamattu. Vanhoja herätysliikkeitä oli olemassa, joten näillä eväillä uskovien esiinmarssia voitiin odottaa. Ortodoksinen kirkko pisti kaikki voimansa baptistien ja muiden vastaavien herätysliikkeiden vastaiseen taisteluun, mutta sai niellä itse omat lääkkeensä kommareitten kädestä. Baptistit olivat voittaneet ensimmäisen erän. Sitten uskovien kimppuun kävivät edistykselliset, tieteellisesti ajattelevat, sivistyneet ja koulutetut ihmiset. Mutta taantumukselliset uskovat olivat sitkeitä; lisäksi maassa alkoi vaikuttaa myös karismaattinen helluntailiike. Noin 40 baptistin elämäntaipaleesta kerrotaan tekstissä Initsiativnikit. Liikkeen alkuvaiheeseen sijoittuu henkilökuva Ivan Veniaminovitsh Kargelista. (1849-1937)

Ivan Fedotov johtaa Venäjän episkopaalista helluntaikirkkoa. Ei ole niinkään kauan, kun hän oli suomalaisten helluntailaisten vieraana Lahdessa. Ivan Petrovitsh Fedotov on vanhan, vainojen ajan kasvatti. Vankileireillä hän on viettänyt yhteensä 18 vuotta. Kirjoitukseni Fedotovista on kesken, ja kertoo lähinnä hän aikaisemmista vaiheistaan. Nyt Venäjän helluntailaiset ovat uudessa tilanteessa. Seurakunta on vakiintunut, ja se kasvaa. Uskovat etsiytyvät paikkakunnille, jossa seurakunta on vahva ja tarjoaa mahdollisuudet täysipainoisen yhteisön tukeen, mikä muun yhteiskunnan kaatuessa on melkein välttämätön ihmiselon edellytys. Malojaroslavetsin emäseurakunta rakentaa, se pitää yllä omaa koulua, narkomaanien hoitolaitosta ja tekee paljon muuta. Seurakunnassa on käyttöä kaikelle tälle. Lähetystyö kuitenkin kangertelee. Haasteet ovat uudet, mutta laulut vanhoja. Vaarana on sopeutuminen maailmaan. Nyt on kiitoslaulun ja mahtavan ylistyksen paikka, aika kohottaa lippu korkealle.

Takaisin Osmon kotisivulle