Sergei Gennadijevitsh Netshajevin "Vallankumouksellisen katekismus" (Katehizis revoljutsionera) kirjoitettiin Genevessä 1869. Kirjan sanoma on suurin piirtein sama, kuin jesuiittojen oppi: "Tarkoitus pyhittää keinot". Siis mikä tarkoitus? No, ei se ainakaan Jumalan valtakunnan rakentaminen ollut, sillä keinot määräävät tuloksen.

Netshajevin "Vallankumouksellisen katekismus" on jatkoa Moses Hessin "Punaiselle katekismukselle". Hessin ja Netshajevin katekismukset ohjasivat sosialistit voittoon Venäjällä eivätkä ne ole menettäneet merkitystään vieläkään. Ilman näiden kahden kirjan tuntemista on miltei mahdotonta ymmärtää Euroopan Unionin johtajien edesottamuksia.

Kuru, Finland

2004

Copyright ©: Osmo Pöysti

Jpm: 2004-10-04

Sergei Gennadijevitsh Netshajev (1847-1882) kasvoi venäläisessä pikkukaupungissa, jossa hänen isänsä oli kapakoitsijana. Yhdeksäntoista vuoden iässä Sergei Netshajev läpäisi gymnaasin 6. luokan tutkinnon ja pääsi opettajaksi ortodoksisen kirkon ylläpitämään kouluun Pietarissa, ja siirtyi 1968 kuunteluoppilaaksi yliopistoon. Opiskelijamellakoiden aikana Netshajev pyrki esiintymään opiskelijoiden johtajana, mutta kun se epäonnistui, hän pakeni Sveitsiin. Sveitsissä hän esiintyi olemattoman Venäjän vallankumouskomitean nimissä sekä entisenä rangaistusvankina ja pääsi maassa jo ennestään oleskelevien venäläisten sosialistien sisäpiiriin.

Sveitsissä, mahdollisesti Bakuninin avustuksella, Netshajev kirjoitti Vallankumouksellisen katekismuksen. Ohjeessa on neljä osaa. Ensimmäisessä osassa luodaan kuva ihanneterroristista; toisessa osassa tarkastellaan terroristin suhteita muihin "vallankumouksen tovereihin" ja kolmannessa osassa vallankumouksellisen suhteita yhteiskuntaan. Neljännessä osassa määritellään koko terroristiorganisaation korkeimman johdon suhteet kansaan.

Syksyllä 1969 Netshajev palasi Venäjälle, jossa hänen Petrovsko-Razumovskin maatalouskorkeakoulun oppilaiden keskuudessa muodosti salaseuran "Kansan kosto" (Narodnaja rasprava). Salaseuran ylimmän johdon muodosti "komitet", jossa oli vain yksi jäsen: Netshajev itse. Kun 1869 yksi salaliiton jäsenistä alkoi kysellä liikaa, Netshajev ampui hänet.

Opiskelija Ivanovin ampumisen jälkeen Netshajev matkusti Lontooseen ja sieltä taas Sveitsiin. Sveitsin viranomaiset luovuttivat hänet venäläisille 1872. Hänet tuomittiin seuraavana vuonna 20 vuodeksi pakkotyöhön, mutta tsaarin käskystä suljettiin Pietari-Paavalin linnoitukseen Pietariin. Vartioiden avustuksella Netshajev jatkoi sosialistisen terrorin valmistelua, mutta kun toiminta paljastui, se vaikeutui. Netshajev kuoli vankilassa 1882.

Netshajevin katekismus on terroristin aapinen, mutta hyvin fanaattinen sellainen. Ja raaka. Netshajevin raakuus arvelutti hänen tovereitaan, sillä terrorismin lopullisten tarkoitusperien ennenaikainen paljastuminen olisi saattanut vaikuttaa epäedullisesti yleisen mielipiteen muodostumiseen, joka vielä oli hyvin suopea sosialismin "ihanteita" kohtaan. Vallankumouksellisen katekismuksen hengessä kasvatettujen terroristien varsinainen työkausi alkoi vasta noin 10 vuoden kuluttua sen kirjoittamisesta.

Netshajevin katekismuksen tekee aktuelliksi sen viimeisessä eli neljännessä osassa esitetty ohje, jonka mukaan vallankumouksellisten tulee "yhdistyä häikäilemättömien roistojen maailman kanssa, koska se on aito ja ainut todella vallankumouksellinen maailma Venäjällä". Kaava osoittautui Venäjällä tehokkaaksi. Pieni sosialistien joukko nousi rikollismaailman johtoon ja sai siitä tehokkaan työrukkasen. Neljänkymmenen vuoden kuluttua sosialistit jo hallitsivat Venäjää. Ja sitten aikoikin entistä raivoisampi terrorihallinto.

Gorban mukaan Euroopan Yhteisö on uusi Neuvostoliitto. Luodakseen hyvät ja luottamukselliset suhteet häikäilemättömiin rikollisiin Euroopan poliittiset roistot pyrkivät muuttamaan lainsäädäntöä rikollisille miellyttävään suuntaan. Politiikantekijöiden ja konventionaalisten rikollisten yhteistyö on Euroopassa jo pitkällä. Poliitikkojen osallistuminen myös terrorismin puolusteluksi järjestettyihin propagandatilaisuuksiin on myös hyvin näkyvää - erityisesti siinä ovat kunnostautuneet Ranskan ja Belgian poliittinen johto. Silmät tapillaan tätä poliitikkojen meininkiä raaka rahvas katselee Suomessakin.

Kirjailija Feodor Dostojevskin romaanin Riivaajat (Besy, 1873) päähenkilö Petr Verhovenskij on Netshajevin kirjallinen kaksoisolento. Josif Stalinissa Netshajevin vallankumoushenkilö nähtiin jo vähän suurempiin housuihin inkarnoituneena. Minkähän kokoisiin pöksyihin riivaajat Eukkulassa laitetaankaan!

Koska sosialismi on uskonto, sillä on yhtäläisyyksiä myös kristinuskon kanssa. Ero on vain siinä, että Jeesus opettaa seuraajiaan pidättymään kaikesta pahasta ja tekemään vain sen, mikä on Jumalasta. Netshajevin katekismuksessa kaikki on toisin päin. Jokaisen kristityksi itseään luulevan kannattaa kuitenkin lukea Netshajevin katekismus, sillä siitä selviää, kuinka ehdottomasti Saatananpalvelijat ovat antautuneet herransa palvelemiseen. Ne ovat "fundamentalisteja", jos kukaan.