Tänä vuonna kyläkoulu järjesti merirosvoristeilyn. Koska ymmärsimme merirosvoristeilyn tarkoituksena olevan hyvän ja pahan raja-aitojen hämärtämisen, hylkäsimme tarjouksen ja kävimme nykyisin Maskuun kuuluvan Askaisten Louhisaaressa ja Naantalissa 26.05.2009.

2009-06-04

Ylöjärven Parkkuussa;

Kaikki oikeudet pidätetään,

Ilmaisjakelut sallitaan

Kesäkuun neljättä muistetaan eri puolella maailmaa eri syistä. Suomessa sitä muistetaan vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheimin (1867-1951) syntymäpäivänä. Ensimmäiset kuusi ikävuottaan hän vietti syntymäkodissaan Louhisaaren kartanossa, jonne me läksimme Ylöjärven Parkkuusta aamulla 26.05.2009. Matkalla pysähdyimme katsomaan rautatievaunua, jossa Mannerheim otti vastaan synttärivieraitaan 04.06.1942 täyttäessään 75 vuotta. Vieraiden joukossa oli muun muassa Adolf Hitler. Vaunu oli silloin Immolassa. Hitler ei saanut mukaansa Suomen juutalaisia, sillä 75-vuotispäivänään Suomen marsalkaksi nimitetty Mannerheim taisteli "puhtain asein" kodin, "uskonnon ja isänmaan puolesta". Olen muuten sitä mieltä, että Mannerheim tiesi toisen maailmansodan olevan ei ainoastaan Venäjän ja Saksan sosialistien, vaan myös Yhdysvaltojen ja Englannin valtiollisten (edistyksellisten) taustavoimien yhteisestä päätöksestä syntynyt hanke. Meille tämän pitäisi olla aivan selvää siitäkin, että Saksan johtajien tuomitsemisen jälkeen jäljellejääneet ovat jatkaneet samaan tyyliin ja Suomessa, jonka sodanaikainen johto ei näitä päämääriä hyväksynyt, maan valtiollinen johto vaihdettiin.

Vuonna 1655 valmistanut Louhisaaren, (ruots. Villnäs) kartano sijaitsee aivan meren tuntumassa, parin kilometrin päässä Askaisten kirkolta. Kuvassa retkeläisiä menossa kohti päärakennusta, joka nykyisin on museona.

Carl Gustaf syntyi kolmannen kerroksen makuuhuoneessa, joka talvisin oli kylmä. Talon seinäthän ovat noin metrin paksuista kiveä. Pariskunnalla oli seitsemän lasta. En kuvannut Carl Gustafin isän ja äidin intiimiä työhuonetta; tässä kuva ruokasalista:

Carl Gustaf lähetettiin kuusi- vai oliko se seitsemänvuotiaana - kouluun Helsinkiin, mutta joutui palaamaan vielä kotiinsa varttumaan. Seinällä on tsaari Aleksanteri I kuva. Aleksanteri I aikana Suomi siirtyi Ruotsin kuninkaan alaisuudesta Venäjän tsaarin alaisuuteen. Lakeja tai yhteiskuntajärjestystä ei muutettu, vaan Suomi tuli suoraan tsaarin alaisuuteen Suuriruhtinaskunnan ominaisuudessa. Raja Venäjään pysyi passirajana. Aleksanteri I:stä enemmän kirjoituksessani Tsaari A1. Tosiasioiden tunteminen on tässäkin ajankohtaista, sillä kansalliskiihkoiset venäläiset pyrkivät nyt keräämään pisteet "kerettiläisten" kristittyjen vaikutuksesta uskoon tulleen keisarin ansioista itselleen, ja, etteivät ne ansiot tuntuisi pieniltä, vähän lisäämäänkin siihen. Presidentti Medvedjevin äskettäistä Suomen vierailua nettijulkaisu Svobodnyi mir (Vapaa maailma, kts. www.liberty.ru, colums, raznoe, esli otkrojut finskuyu granicu) sivulla kommentoinut Lebedev jopa väitti Aleksanteri I sanoneen: "Me annoimme tälle kansalle valtiollisen aseman (gosudarstvennostj) ja kielen (jazyk)".

Carl Gustaf Mannerheimin lapsuus oli muutakin kuin pomeransseilla herkuttelua. Isän liiketoimet - ja muutkin toimet -kaatoivat suvun talouden. Louhisaaresta oli pakko luopua, kun Carl Gustav oli neljäntoista. Perhe hajaantui, ja isä lähti toisen naisen kanssa jonnekin Huitsin Nevadaan. Portilta otimme jäähyväiskuvan kartanosta:

Vuosina 1906-1908 Carl Gustaf ratsasti Kirgiisiasta Beijingiin. Rautatietä hän käytti vain osuudella Zhengzhousta Taiyuanin ja Kalganista Beijingiin. Itä-Turkestanissa hän viipyi pitkään ruotsalaisen Missionförbundetin lähetyslääkäri ja kielimiehen Gustav Raquetten luona. Henkilökohtaista uskoa Jeesukseen Mannerheimilla ei ollut, ja hän joutui tekemään arvionsa pelkästään maallisten kulttuurien ja uskontojen maallisten vaikutusten perusteella. Vanhan, mutta islamin rappeuttamien Itä-Turkestanin kulttuurikansojen keskuudessa Mannerheim sai rauhassa vertailla kristittyjen pyrkimyksiä islamin vaikutuksiin. Mannerheim kävi myös Urumqissa, josta nykyisin pääsee junalla Beijingiin muutamassa päivässä. Mutta meidän retkemme jatkui kohti Naantalia, mistä kuva kohti merta:

Naantali, ruotsiksi Nådendal eli Armon laakso, on saanut nimensä nyt pitseriana toimivasta (entisestä) birgittalaisluostarista. Luostarin kirkko toimii edelleen, nyt luterilaisten käytössä. Merenlahden yli näkyi myös presidentin kesäasunto Kultaranta, mutta käänsimme katseemme muualle.

Nämä halvat skannerit eivät jaksa monta kuvaa peräkkäin skannata. Jatketaan mekin joskus taas, jos Luoja suo.

Takaisin Osmon kotisivulle.