OLETKO KOKENUT JUMALAN ARMOA

op/2012-05-26

 

Tekstissäni Miten kuolla oikein tarkastelin niitä vertauksellisia ilmaisuja, mitä Jeesus käytti tehdäkseen meille selväksi, ettemme kelpaa hänelle, ellemme suostu kuolemaan tälle maailmalle ristin kautta. Näitä ilmaisuja ovat:

- itsensä kieltäminen;

- ristin kantaminen;

- antautuminen;

- uhrautuminen;

- neulansilmä;

- nisun jyvän tie;

- luopuminen;

- riisuuntuminen;

- tekojen kuolettaminen.

- antaa .. almuksi, pois…

- tyhmäksi tuleminen;

- ikeen kantaminen;

- nöyrtyminen

- lapsen kaltaiseksi tuleminen jne…

Tämä kaikki sisältyy näihin Herran Jeesuksen sanoihin:

Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.
Joka löytää elämänsä (oik. psykensä), kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä (oik. psykensä) minun tähteni, hän löytää sen (elämän). (Matt 10:37-39)

Kyse on uskosta. Joko uskomme Jumalaan, tai luulemme pärjäämme omin neuvoin. Ja niin kuin ihminen uskoo, niin Jumala hänelle tekee. Vanhassa Testamentissa sanotaan:

Pilkkaajille hänkin on pilkallinen, mutta nöyrille hän antaa armon. (Kts. Snl 3:34)

Ilman nöyryyttä et voi päästä osalliseksi Jumalan armosta. Tulikos tämä sanottua nyt vähän liian äkkiä? Siellä sanotaan myös:

Laupeus ja uskollisuus älkööt hyljätkö sinua. Sido ne kaulaasi, kirjoita ne sydämesi tauluun, niin saat armon ja hyvän ymmärryksen Jumalan ja ihmisten silmien edessä. (Snl 3:3-4)

Mutta juuri näin se on. Nöyryyden puutteeseen katkeaa useimpien taivasmatka heti alkuunsa. Ota siis vakavasti nämä Jeesuksen sanat:

Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. (Matt 11:29)

Hengellisen "valaistumisen" ensimmäinen valonsäde paljastaa sinulle, että ilman Jumalaa olet hukassa, kuten jokainen lajitoverisikin. Mutta Jeesuksella oli myös lääke, jonka hän ilmaisi tämän ohjelmapuheensa ensimmäisessä lauseessa:

Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä. Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:
"Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.
Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.
Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden… (Kts Mt 5:1-16)

Ihminen voi tulla paaviksi ilman nöyryyttä, mutta ilman nöyryyttä ei kukaan voi päästä kokemaan Jumalan armoa. Jumalan laupeutta me koemme joka päivä - aurinko paistaa ja vilja kasvaa, mutta se ei ole armoa vaan laupeutta. Armo on paljon suurempi lahja kuin laupeus, ja se annetaankin vain niille, jotka tekevät liiton Jumalan kanssa. Tämä tulee esiin myös psalmissa 50, jossa puhutaan eri lailla omalle kansalle, ja vieraille:

Kuule, minun kansani, minä puhun; kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi. En minä sinun

Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle. Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."


Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi? Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse! Jos sinä näet varkaan, niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa. Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta. Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa. Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä sinun silmäisi eteen. Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.

Ihmiset kääntyvät tavan takaa Jumalan puoleen pyytäen milloin mitäkin. Joku tarvitsee yhtä, toinen toista. Hädän hetkellä moni vastustajakin on kääntynyt Jumalan puoleen, ikään kuin viimeisenä keinona ja saanut avun, mutta olen nähnyt myös niitä, joille nöyrtyminen haudan partaallakin on ollut liikaa. Ne, jotka ovat nöyrtyneet, tuntuvat ymmärtävän, että on tunnustettava Jeesuksen herruus ja suostuttava hänen ehtoihinsa. Mutta kun niihin on kerran suostuttu, voidaankin sitten saada apu joka lähtöön.

Jumala on sitonut kaikki lahjansa Jeesukseen. Jeesus on välimies Jumalan ja ihmisen välillä. Hän tuli juuri sitä varten, että meillä olisi elämä ja yltäkylläisyys. Johannes kirjoittaa: "Ja hän oli täynnä armoa ja totuutta", kts. Joh 1:14:

Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Jumalan armo on otettava vastaan, ennen kuin siitä on mitään hyötyä. Läheskään kaikki juutalaiset eivät siihen nöyrtyneet. He, kuten monet muutkin - miljoonat harhaanjohdetut kristityt heidän mukanaan - ovat yrittäneet olla synnittömiä, mutta epäonnistuneet yrityksessään katkerasti.

Sana armo tarkoittaa suomessa tänä päivänä suurin piirtein samaa kuin anteeksianto, mutta aina ei ole ollut näin. Sanalla "armo" on ollut ja osittain vieläkin on merkitys, joka tulee rakasta tarkoittavasta sanasta "armas". Viron kielessä sana "armas" tarkoittaakin rakasta, kallista, hyvää, miellyttävää, suloista, herttaista ystävällistä ja rakastettavaa. Sama merkitys sanan englanninkielisellä vastineella "grace".

Armo kreikaksi on "haris". Sana on johdannainen sanoista χαιρω, iloita, ja χαρα, ilo. Hedbergin sanakirjasta löytyy kattava esitys sanan χαρις käytöstä Uuden Testamentin kirjoituksissa:

χαρις, ιτος, η, akk. χαριν ja χαριτα, akk. plur. χαριτας, (χαιρω, sukua on carus, gratus)

l) sulo, suloisuus, armaus, ihanuus, herttaisuus, ihastus,

λογοι χαριτος gen. qualitatis, ihanat sanat Lk 4:22;

χαριν διδοναι τοις ακουουσι antaa kuulijoille ihastusta Ef 4:29;

εν χαριτι sulossa, s.o. suloista Kol. 4:6;

2) suosio, mielisuosio, lempeys, suopeus, hyväntahtoisuus, hyvänsuonti, armo, χαρις παρα τινι jkn suosio Lk 2:52;

εχειν χαριν προς τινα olla jkn suosiossa Apt 2:47;

χαρις εναντιον τινος suosio jkn edessδ Apt 7:10;

χαρις εστιν επι τινα (Jumalan) armo l. suosio on jkn päällä l. kanssa, s. o. seuraa ja auttaa jkta Lk 2:40. Apt 4:33;

χαριν, χαριτας καταθεσθαι τινι, katso κατατιθημι Apt 24:27. 25:9;

suosion l. hyväntahtoisuuden osoitus 2.Kor 8:4;

ευρισκειν χαριν παρα τω θεω, katso παρα. II, b, Lk l:30;

sam. ενωπιον του θεου Apt 7:46;

τουτο χαρις scil. εστιν se on armo, s. o. se tuottaa meille Jumalan armoa 1.Piet 2:19;

lisättynä παρα τω θεω Jumalan edessδ 1.Piet 2:20;

παραδιδοσθαι τη χαριτι του θεου tulla annetuksi Jumalan armon haltuun Apt 14:26. 15:40;

Jumalan tahi Kristuksen armo, joka sisältää kaikki Jumalan hyvät lahjat, epistolain alku- ja päätössanoissa Rm 1:7. 16:20. 24. 1.Kor 1:3. 16:23. 2.Kor l:2. 13:13. Gal l:3. 6:18. Ef 1:2. 6:24. Fil 1:2. 4:23. Kor 1:2. 4:18. 1.Thess 1:1. 5:28. 2.Thess 1:2. 3:18. 1.Tim 1:2. 6:21. 2.Tim 1:2. 4:22. Tit 1:4. 3:15. Filem. 3. 25. Hepr 13:25. 2.Joh 3. 1.Piet l:2. 2.Piet 1:2. 3:18;

sam. Ilm. 1:4. 22:21;

χαρις armo, johon on yhdistetty jonkin hyvδn lahjan antajan hyväntahtoisuuden ja lahjan saajan ansaitsemattomuuden käsite Rm 11:6;

κατα χαριν armon tapaan, vastak. κατα οφειλημα velan verosta Rm 4:4. 16;

χαριτι, εξ εργον armosta, töistä Rm 11:6;

κατ' εκλογην χαριτος, katso εκλογη Rm 11:5;

vars. armo, joka on ilmestynyt siinä, että Jumala antaa ihmisille synnit anteeksi ja ijankaikkisen elämän Rm 3:24. 5:17. 20. 21. 1.Kor 15:10. Gal l:15. 2:21. Ef 1:6. 2:5. 7. 8. Fil 1:7. Kol.1:6. 2.Thess 2:16. 1.Tim 1:14. 2.Tim 1:9. Hepr 2:9. 10:29. 12:15. 13:9. 1.Piet l:10. Jud. 4;

ευρισκειν χαριν löytää armoa Hepr 4:16;

η χαρις του θεου η σωτηριος Jumalan autuaaksi tekevä armo Tit 2:11;

ο λογος της χαριτος armon sana, katso λογος, I, 4, Apt 14:3. 20:32;

το ευαγγελιον της χαριτος του θεου Jumalan armon evankeliumi Apt 20:24;

armo, s. o. Kristuksen rakkaus, jonka johdosta Hän on tullut ihmiseksi, kärsinyt, kuollut ja ihmisille autuuden hankkinut Joh 1:14. 17. 2.Kor 8:9. Rm 5:15. Gal 1:6;

armo, s. o. Jumalan laupeus, jonka johdosta Hän voimallansa ihmisten mieliin vaikuttaa kääntymistä Kristuksen puoleen, säilyttää, johdattaa ja vahvistaa heitä uskossa, Jumalan tuntemisessa ja rakkaudessa sekä kehoittaa heitä kristillisten hyvien avujen harjoittamiseen 2.Kor 4:15. 6:1. 2.Thess 1:12;

οι πεπιστευκοτες δια της χαριτος jotka armon vaikutuksesta olivat uskoneet Apt 18:27;

υπο χαριν ειναι olla armon alla, olla armon vaikutuksen alaisena, vastak. υπο νομον ειναι Rm 6:14. 15;

εκπιπτειν της χαριτος katso εκπιπτω, 2, Gal 5:4;

προσμενειν τη χαριτι katso προσμενω Apt 13:43;

armo, s. o. Jumalan armon vaikutuksen tulokset Apt 11:23;

armo, joka voimassa pitää ja auttaa Kristuksen asian puolesta taistelevia 1.Kor 15:10. 2.Kor 1:12;

armo, joka vahvistaa Kristuksen palvelijoita vaivoja kärsimään 2.Kor 12:9;

3) armo, s.o. se, josta on armoa kiittäminen,

a) mielen tila, jossa jku on jumalallisen armon hallittavana, armon tila Rm 5:2. 2.Tim 2:1. 1.Piet 5:12. 2.Piet 3:18;

b) armo, armon osoitus 2.Kor 1:15;

armolahja, rakkauden lahja, lahja 1.Kor 16:3. 2.Kor 8:6. 7. 19;

πασα χαρις kaikenlainen armo, s. o. kaikenlaiset hyvδt lahjat, jotka Jumalan rakkaus ihmisille antaa 2.Kor 9:8;

ο θεος πασης χαριτος kaiken armon Jumala 1.Piet 5:10;

armo, s. o. Jumalan armon apu 1.Piet 5:5. Jak 4:6

armo, s. o. kristityille tullut autuus 1.Piet 1:10. 13;

λαβειν χαριν αντι χαριτος, katso αντι, e, Joh 1:16;

χαρις ζωης elδmän armo, s. o. armo, joka antaa ijankaikkisen elämän 1.Piet 3:7;

armo, s. o. voima ja kyky, jonka armo antaa Ef 4:7;

ποικιλη χαρις moninainen armo, s. o. kristityille annettujen erilaisten kykyjen ja lahjojen kokonaisuus 1.Piet 4:10;

armo, s. o. apostolin viran saamisen arvo ja tämän viran hoitamisen kyky, λαβειν χαριν και αποστολην = χαριν την αποστολης Rm 1:5;

sam. η χαρις η δουθεισα μοι Rm 12:3. 6. 15:15. 1.Kor 3:10. Gal 2:9. Ef 3:2. 7;

δοθεισα υμιν teille annettu armo, kristityille annetuista tiedon ja ymmärryksen lahjoista 1.Kor 1:4;

εμοι εδοθη η χαρις αυτη minulle on annettu tämä armo, inf. kera Ef 3:8;

armon osoitus, hyväntahtoisuuden harrastus, jonka Jumalan armo on herättänyt 2.Kor 8:1;

4) kiitollisuus, kiitos,

χαριτι kiitoksella 1.Kor 10:30;

εν τη χαριτι kiitollisuudessa Kol 3:16;

χαριν εχειν τινι kiittää jkta Lk 17:9. 1.Tim 1:12. 2.Tim 1:3. Hepr 12:28;

χαρις τω θεω scil. εστω kiitos olkoon Jumalalle Rm 7:25 Tisch. 1.Kor 15:57. 2.Kor 2:14. 8:16;

οτι Rm 6:17;

lisättynä επι τινι jstakin 2.Kor 9:15;

kiitos, s. o. palkka, palkinto, scil. Jumalan annettava Lk 6:32. 33. 34.

Kaikki, mitä Jumala sanoo, voidaan kokea. Mutta miten selittäisit naapurillesi sen, minkä kokemukseen sinulta itseltäsikin kuluu elämäsi jok'ikinen päivä? Voisimme tietysti ottaa esille jokaisen raamatunlauseen, jossa sana haris ja sen johdannaiset esiintyvät, ja tutkistella, mitä ne käytäntöön sovellettuina tarkoittavat. Mutta eikö kokemusta voisi selittää toisella kokemuksella? Minä selittäisin omia kokemuksiani Jumalan armosta tällä Hesekielin kirjasta otetulla kertomuksella:

Sitten hän vei minut takaisin temppelin ovelle. Ja katso, vettä kumpusi temppelin kynnyksen alta itään päin, sillä temppelin etusivu oli itää kohti. Ja vesi juoksi alas temppelin oikeanpuolisen sivuseinämän alitse, alttarin eteläpuolitse.
Sitten hän toi minut ulos pohjoisportin kautta ja kierrätti minut ulkopuolitse ulkoportille, joka antoi itää kohden; ja katso, vesi virtasi oikeanpuoliselta sivuseinämältä päin.
Mennessänsä itää kohti mies, mittanuora kädessään, mittasi tuhat kyynärää ja antoi minun käydä veden poikki: vettä oli nilkkoihin asti.
Sitten hän mittasi tuhat ja antoi minun käydä veden poikki: vettä oli polviin asti. Sitten hän mittasi tuhat ja antoi minun käydä poikki: vettä oli lanteisiin asti.
Sitten hän mittasi tuhat: tuli virta, jonka poikki minä en voinut käydä, sillä vesi nousi uimavedeksi, virraksi, josta ei voinut käydä poikki.
Niin hän kysyi minulta: "Oletko nähnyt, ihmislapsi?" ja kuljetti minua ja toi takaisin pitkin virran rantaa.
Mutta kun minä tulin takaisin, niin katso: virran rannalla kasvoi hyvin paljon puita molemmilla puolin.
Ja hän sanoi minulle: "Nämä vedet juoksevat itäiselle alueelle, virtaavat alas Aromaahan ja tulevat mereen; niiden jouduttua mereen vesi siinä paranee.
Ja kaikki elolliset, kaikki, jotka liikkuvat, virkoavat elämään kaikkialla, mihin tämä kaksoisvirta tulee. Ja kaloja on oleva hyvin paljon; sillä kun nämä vedet sinne tulevat ja vesi paranee, niin kaikki virkoaa elämään, minne vain virta tulee.
Ja kalastajia seisoo sen rannalla. Een-Gedistä Een-Eglaimiin asti se on oleva yhtä verkkoapajaa. Siinä on kaikenlaisia kaloja, aivan kuin suuren meren kaloja, hyvin paljon.
Sen rämeet ja lätäköt eivät parane: ne jätetään suolan valtaan.
Mutta virran varrella, sen molemmilla rannoilla, kasvaa kaikkinaisia hedelmäpuita. Niistä eivät lakastu lehdet eivätkä lopu hedelmät: joka kuukausi ne kantavat tuoreet hedelmät, sillä niitten vedet juoksevat pyhäköstä, ja niitten hedelmät ovat ravitsevaiset ja niitten lehdet parantavaiset. (Hes 47:1-12)

Kun Jeesus tapettiin, hän nousi ylös kuolleista. Tuhannet juutalaiset, joille Pietari viisikymmentä vuorokautta Jeesuksen haudasta nousemisen jälkeen Jeesuksen kuoleman merkitystä, joutuivat myöntämään asian todeksi ja mikä viisainta, he nöyrtyivät:

Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?" (Apt 2:37)

Näiden juutalaisten joukossa oli tuskin yhtään niistä päämiehistä, jotka olivat olleet mukana tuomitsemassa Jeesusta kuolemaan. Mutta tuskin nämä muutkaan mitään Jeesuksen opetuslapsia olivat. Heidän tuli kääntyä, muuttaa mielensä:


Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus (metanoisate: muuttakaa mielenne) ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan (tin dorean tou agiou pneumatos). Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu." (Apt 2:38-39)

Mielenmuutos on sitä, että ihmiskeskeisestä ihmisestä tulee kristuskeskeinen ihminen. Uskon kohde vaihtuu. Se, joka ennen uskoi ihmiseen, ei enää uskokaan inhimillisiin eikä edes uskonnollisiin mahdollisuuksiinsa, vaan Jumalaan itseensä. Tästä on enää lyhyt askel siihen, että hän tekee liiton ottamalla kasteen Herran Jeesuksen nimeen.

Kaste on jo hyvin voimakas tapa ilmaista sitä, että meidän on kuoltava Kristuksen kanssa noustaksemme uuteen elämään Kristuksen kanssa:

Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä (εν καινοτητι ζωης) vaeltaman.
Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä. (Rm 6:3-7)

Liiton osapuolena hän voi pääsee osalliseksi liiton eduista, joista ensimmäinen on syntien anteeksianto. Synti, joka ennen oli esteenä Jumalan ja ihmisen välillä, poistuu, ja ihminen saa Pyhän Hengen lahjan (την δωρεαν του αγιου πνευματος).

Pyhän Hengen lahja (i dorea tou agiou pneumatos) ja Pyhän hengen lahjat (ta harisma tou agiou pneumatos) ovat eri asioita. Kun sanaa käytetään yksikössä, kysymys on sanasta "dorea", jonka merkityksistä Hedberg kertoo:

δωρεα anti, lahja Joh 4:10. Apt 8:20. 11:17. Rm 5:15. Hepr 6:4. y. m.;

c. gen. obj. τον αγιου πνευματος Apt 2:38;

δικαιοσυνης Rm 5:17;

της χαριτος Ef 3:7;

akk. δωρεαν adv. lahjaksi, ilmaiseksi Matt 10:8. Rm 3:24. 2.Kor 11:7. 2.Thess 3:8. y. m.;

turhaan Gal 2:21;

ilman syytä Joh 15:25.

Pyhän Hengen lahjat ovat karismoita, Jumalan armoituksia. Armoitus, on johdannainen sanasta armo. Sen monikkomuoto käännetään usein sanalla armolahja, mikä tietysti aiheuttaa sekaannusta. Katsotaan, mitä Hedberg sanoo armoituksesta, "karismasta":

χαρισμα, τος, το, (χαριζομαι) armolahja, hyvδ teko, jonka jku ilman ansiota saa;

U.T:ssa, Jumalan antama armolahja, armolahja, luonnollisesta itsensä pidättäväisyyden kyvystä, joka on Jumalalta saatu 1.Kor 7:7;

πνευματικον hengellinen armolahja, s. o. kristillinen rakennus Rm 1:11;

armolahja, armoitus, s.o. Jumalan lahja, jonka kautta synnit annetaan anteeksi ja ijankaikkinen elämä saadaan Rm 5:15. 16. 6:28;

plur. erilaisista kristityille tulevista armolahjoista Rm 11:29;

armolahja, armahtaminen, s. o. pelastus suuresta vaarasta, katso προσωπον, l, b, 2.Kor 1:11;

χαρισματα armolahjat, s. o. erinomaiset kyvyt, joilla yksityiset kristityt etevδllä tavalla kristillistä seurakuntaa hoitavat ja sen elämää edistävät Rm 12:6, vert. 7. 8. 1.Kor 1:7. 12:4. 31. 1.Piet 4:10;

sam. χαρισματα ιανατον parantamisten, parannusten armolahjat 1.Kor 12:9. 28. 30;

sam. sing. evankeliumin saarnaajan viran hoitamisen kykyjen kokonaisuudesta 1.Tim 4:14. 2.Tim l:6.

Kuten usko on paradigman vaihdos uskosta ihmiseen uskoon Jumalaan, on armo olotilan vaihdos, jossa ihminen siirtyy synnin vallasta Jumalan armotalouteen:

Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet - sillä jo ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole; kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti niitäkin, jotka eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka on sen esikuva, joka oli tuleva.
Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi.
Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi. Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta.
Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi.
Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi, että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. (Rm 5:12-21)

Uudesta olotilasta Paavali käyttää sanaa "kainotis", joka on johdannainen sanasta "kainos", uusi:

καινοτης, ητος, η, (καινος) uutuus, uudistus, uusi olo, uusi meno, uusi tila, uusi asema Rm 6:4;

εν καινοτητι πνευματος Hengen uudessa menossa, s. o. sisällisen ja ulkonaisen elämämme uusi tila, jonka Pyhä Henki vaikuttaa Rm 7:6.

Sanan kainotis kääntäminen on haasteellinen, eikä kääntäjää voi moittia siitä, miten hän on työstään selvinnyt:

Sillä kun olimme lihan vallassa, niin synnin himot, jotka laki herättää, vaikuttivat meidän jäsenissämme, niin että me kannoimme hedelmää kuolemalle, mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa (εν καινοτητι πνευματος) emmekä kirjaimen vanhassa. (Rm 7:5-6)

Uskonpuhdistusliikkeiden johtajat ymmärsivät hyvin, että ihminen saa synnit anteeksi Jumalan armosta. Armon vaikutuksia he ymmärsivät jo huonommin. Oikeastaan kaikki protestantit selittivät Jumalan armon vaikutuksia pahan hengen aikaansaannoksina, josta syystä prostestanttiset kirkot jäivät katolisen kirkon "tyttäriksi". Kristittyjä heistä ei koskaan tullut, ja jos joku kaikesta huolimatta omaksui Jumalan armon sellaisena kuin se on, hän joutui vainottavaksi. Jos siis näet aivan armottoman tai mikä pahinta, takaisin paavin leiriin siirtyneen papin tai "maallikon", niin toivottavasti osaat ohjata hänet eteenpäin, kuten Jumala ohjasi aikoinaan apostoli Paavaliakin:

Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani. (1.Kor 15:9-10)

Koska Paavali oli saanut kokea Jumalan armon, hän saattoi ohjata muitakin kokemaan yhä uusia armon vaikutuksia:

Mutta me saatamme teidän tietoonne, veljet, mitä Jumalan armo on vaikuttanut Makedonian seurakunnissa: että, vaikka he olivatkin monessa ahdistuksen koetuksessa, niin oli heidän ilonsa heidän suuressa köyhyydessäänkin niin ylenpalttinen, että he alttiisti antoivat runsaita lahjoja. (2.Kor 8:1-2)

Armon vaikutuksesta syntyneen seurakunnan tunnusmerkit ovat tänään samat kuin apostolien aikana:

Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla. Ei myöskään ollut heidän seassaan ketään puutteenalaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan ja panivat apostolien jalkojen juureen; ja jokaiselle jaettiin sen mukaan, kuin hän tarvitsi. (Apt 4:33-35)

Jos sinun "apostolisi" ei jaa hänen jalkojensa juureen tuotuja rahoja seurakunnan puutteenalaisille, älä noudata hänen oppiaan äläkä anna hänelle rahaa. Voithan sinä tehdä sen itse:

Ja Jumala on voimallinen antamaan teille ylenpalttisesti kaikkea armoa, että teillä kaikessa aina olisi kaikkea riittävästi, voidaksenne ylenpalttisesti tehdä kaikkinaista hyvää; niinkuin kirjoitettu on: "Hän sirottelee, hän antaa köyhille, hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti". (2.Kor 9:8-9)

Jumalan armo riittää täyttämään kaikki meidän tarpeemme:

Samoin te, nuoremmat, olkaa vanhemmille alamaiset ja pukeutukaa kaikki keskinäiseen nöyryyteen, sillä "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon". Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi, ja "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen". (1.Piet 5:5-7)

Kysymys siitä, onko Jumalan laki vielä voimassa nyt armon aikana, on turha. Jumalan armo on ilmestynyt sitä varten, että me liitelisimme paljon maailman kaatopaikkojen yläpuolella, ja silti saisimme kaiken, mitä tarvitsemme ja Jumalalta pyydämme:


Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, dottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä, hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee. (Tiit 2:11-14)

Armoa ja rauhaa,

toivottaa tässä Osmo Helluntain aattona 2012.

Takaisin Osmon kotisivulle