Pääsiäisviikolla 2007 käväisimme Juhan kanssa Tshekinmaalla ottamassa tuntumaa Eurooppaa järisyttäneen hussilaisen herätysliikkeen maisemiin. Vuonna 1414 Katolinen kirkko ja "Pyhä" Roomalainen keisarikunta keräsivät johtajansa Saksan ja Sveitsin rajoille Konstanziin polttamaan tshekkiläisen herätysliikkeen tunnetuinta miestä Jan Hussia 1415, mutta eihän herätysliike yhteen murhaan kaadu. Oikeusmurhan jälkeen kirkonmiehet liittolaisineen tekivät viisi ristiretkeä Tshekkeihin, mutta kuudessatoista suuremmassa taistelussa vuosina 1420-1434 paavin ja keisarin viisi kertaa keräämät yli sadantuhannen miehen joukot lähetettiin verissä päin maasta pois.

Koko Tshekin kansa joutui taistelemaan ristiretkeläisiä vastaan, koska paavi oli käskenyt hävittää koko kansan. Kun kirkko ja valtio eivät pystyneet koko kansaa armeijoittensa avulla voittamaan ja vielä vähemmän sitä kokonaan hävittämään, ne turvautuivat viekkauteen eli "neuvotteluihin". Neuvottelujen tuloksena syntyikin sisällissota tshekkien kesken, jonka seurauksena katoliset saivat sillanpääaseman Tshekinmaan myöhempää alistamista ja aiottua lopullista hävittämistä varten.

Sillä aikaa, kun kansa taisteli olemassaolostaan Katolisen kirkon ja katolisen "Europen" ristiretkeläisiä vastaan, herätysliike vain vahvistui, ja 1457 astui historian valokeilaan Jednota Bratrskan eli Veljesseurakunnan nimellä. Liikkeestä tuli niin vahva, etteivät ristiretket sen tuhoamiseen enää riittäneet. Kun kaikki keinot oli käytetty loppuun, aloitettiin tshekkiläisen kristikunnan tuhoamiseksi uusi, kolmikymmenvuotinen sota. Sota alkoi Prahasta, ja kun se vuonna 1648 päättyi, olivat Tammelan pojat vielä Kaarlen sillalla Prahassa taistelemassa katolista armeijaa vastaan.

Westfalenin rauha 1648 jätti Jednotan veljet katolisen kirkon käsiin, joka käytti valtaansa hävittämällä Tshekinmaan uudelleen "rauhan" varjolla. Westfalenin "rauhan" jälkeen suoritettujen vainojen seurauksena maan väkiluku aleni kolmesta miljoonasta alle yhteen miljoonaan, ja kaikki se, mikä vähänkin muistutti Jumalan lapsista, hävitettiin niin tarkkaan kuin se yhdistetyin inhimillisin ja saatanallisin voimin saatettiin keskiaikaisin välinein tehdä. Vasta 1722 veljeskunnan rippeistä syntyi Saksinmaalla uusi liike, jonka kohtalona oli välittää Ristin Usko Kirkon raiskaamasta Euroopasta Atlantin taa.

2007-05-01

Ilmaisjakelut sallitaan

Tshekinmaan itäosaa kutsutaan Moraviaksi. Juuri näille seuduille saapuivat 860-luvulla ne kaksi makedonialaista raamatunkääntäjää, jotka loivat slaaveille kirjakielen ja ryhtyivät kääntämään Raamattua ja kirkollisia kirjoja slaavin kielelle ja juuri näillä samoilla seuduilla Kunvaldin laaksossa olivat Jednota Bratrskan ensimmäiset seurakunnat.

Kun tshekkiläiset olivat kerran Raamatun omalla kielellään saaneet, he eivät siitä hevillä luopuneet. Katolinen kirkko kyllä kielsi kansankielisen Raamatun käytön, mutta maanalainen kristillisyys puhuu omaa kieltään, jota kirkko ei ymmärrä. Keisari Kaarlen aikana 1300-luvulla tshekkiläiset uskovat saivat vanhentuneen slaavinkielisen käännöksen sijaan uudemman, tshekinkielisen käännöksen. Taas kerran kristinuskon maantieteellinen keskus oli siirtynyt tshekkien ja moravalaisten keskuuteen.

Tshekkiläiset uskovat perustivat kirkon ja kuninkaan luvalla Beetlehemin kappelin. Saarnahuone oli huomattavan suuri - siinä oli tilaa 3000 kuulijalle, jonka lisäksi kappelissa oli saarnaajan asunto ja huomattavat toimistotilat. Erikoista tässä saarnahuoneessa oli se, että siellä käytettiin tshekin kieltä. Kirkollisia toimituksia kappelissa ei yleensä toimitettu. Vuonna 1401 "Betlemska Kaplen" saarnaajaksi tuli katolinen filosofian maisteri ja teologian kandi Jan Hus. Myöhemmin hänet valittiin Prahan yliopiston rehtoriksi, mutta saksalaisten ja katolisen kirkon vahvan vastustuksen takia Hus vetäytyi Prahasta 1412 ja vuonna 1415 hänet poltettiin roviolla Konstanzin ekumeenisen kirkolliskokouksen päätöksellä. Kuvassa näkyvä Betlemska Kaple on vanhasta kappelista säilyneiden maalausten ja piirustuksien mukaan rakennettu entiselle paikalleen.

Konstanzin kirkolliskokouksen valitsema paavi Martin V allekirjoitti 1. maaliskuuta 1420 bullan, joka virallisesti aloitti kirkon ristiretket tshekkiläisiä kristittyjä vastaan. Ensimmäiset ristiretkeläiset saapuivat Kaarlen sillalle kesällä 1420, mutta Vitkov-vuoren taistelussa kärsimänsä tappion takia keisari Sigismundin johtamat joutuivat jättämään kaupungin. Taistelut päättyivät vasta 1648 solmittuun Westfalenin rauhaan. Silloin katolisia vastassa olivat tällä sillalla ruotsalaiset ja suomalaiset joukot.

Kolmikymmenvuotisen sodan ja jesuiittojen johdolla järjestetyn hävitystyön jälkeen Tshekinmaa oli raunioina, mutta Praha rakennettiin entistä komeammaksi. Jälleenrakennuksella oli vain yksi tarkoitus: hävitystyön jälkien peittäminen. Ja hyvin se onnistuikin. Praha on pramea, ja tavallisesta perustuskoulun oppikirjasta saa turhaan etsiä totuudenmukaista kuvausta siitä, mitä keskiajalla tehtiin Tshekinmaalla, Alankomaissa, Ranskassa, Puolassa, Sleesiassa, Unkarissa, Valdolaislaaksoissa, Kalabriassa… Ja kun jesuiitat olivat työnsä tehneet, kirkko teki vielä yhden silmänkääntötempun: Jesuiittajärjestö kiellettiin. Ranskan vallankumouksen puuhamiehet olivat valmiit hävittämään koko kirkon, mutta resurssien puutteessa siitä luovuttiin toistaiseksi. Tshekit ovat kuitenkin muistaneet historiallista totuutta pystymällä Prahan Vanhan kaupungin eli Stare Meston torille Hussin patsaan.

Jesuiittajärjestön väliaikaiseksi jääneen lakkautuksen jälkeen vähät jäljellejääneet hussilaiset uskovat ryhtyivät perustamaan uusia veljeskoteja. Jednotan veljillä ei ollut kirkkoja vaan veljeskoteja, joiden nimi tshekiksi on "sbor". Jednotan veljien tunnuksena oli lammas ja risti. Ne "hussilaiset kokoustilat (Husuv sbor)", joita kuvakin esittää, kuuluvat hussilaisen herätyksen toiselle haaralle, jonka tunnuksena on ehtoollismalja ja risti.