JEDNOTA MARSSILLA

Tshekkiläinen herätysliike nousi historian valokeilaan 1400-luvun alussa. Katolinen kirkko oli juuri saamassa Bosnian bogomilit ja Italian valdolaiset tyystin hävitetyiksi maailmankirjoista, kun Jan Huss ja Hieronymus Prahalainen putkahtivat esiin yliopistomaailman huipulta. Ja sitähän paavit kaikkein vähimmin halusivat. Paavien harmiksi myös Englannin yliopistomaailma oli jättämässä jäähyväisiä Paavin kirkolle John Wycliffen ja lollardien herätysliikkeen ansiosta. Eikä paavi halunnut jäädä sivustakatsojaksi, kun kansa lappaa sen Jeesuksen perään. Jan Hussin polttamisella vuonna 1415 aloitettu Tshekkien hävittäminen jatkui parisataa vuotta, mutta edes 1618 aloitettu kolmikymmenvuotinen sotakaan ei täysin pystynyt hävittämään Jumalan kylvöä. Tshekinmaan väkiluku tosin laski kolmesta miljoonasta alle yhteen miljoonaan, Eurooppa pistettiin raunioiksi ja anabaptistitkin tuhottiin tai siirtyivät rapakon taa. Kun tshekkiläis-moravialaisen veljesseurakunnat 1727 lähtivät uuteen nousuun, oli Herrnhutiin, Saksiin syntynyt yhteisö, jossa oli 300 jäsentä. Pian se tunnettiin maailmalla veljesseurakuntien, Moravian veljien, yhdistyneiden veljien (Unitas Fratrum ja muilla nimillä ja sen synnyttämät haarat jatkoivat metodistien nimellä anglosaksisessa maailmassa, ja johtivat lopulta yleismaailmallisen helluntailiikkeen syntymiseen 1900-luvun alussa.

Uuden Katekismuksen viidennen osan Herätysliikkeitä tekstissä on esitetty kertomus tshekkiläis-moravialaisen herätysliikkeen historiasta alkaen 1300-luvun lopulta aina sen hävittämiseen saakka 1600-luvulla sekä sen uudesta noususta ja laajenemisesta maailmanlaajuiseksi 1700 luvulla, mutta se on varsin suppea. Tässä tekeillä oleva tekstissä ##Jednota marssilla kerrotaan samasta asiasta vähän laajemmin, vaikka teksti muuten on melkein sama.