Barjatino on tyypillinen venäläinen pikkukaupunki noin 250 kilometriä Moskovasta Ukrainan suuntaan. Ukrainalaiset uskovat järjestivät kaupungissa kristillisen kokouksen heti kommunismin kaaduttua. Uteliaita ihmisiä tuli paljon katsomaan, minkälaisia ne nyt sitten ovat, ne uskovat, joista he olivat sosialistien suusta kuulleet niin karmeita tarinoita? Olin siihen aikaan Shaikovkan sotilaskylätyömaalla tulkkina, ja menin minäkin katsomaan. Barjatinon reissulla kamera ei ollut mukana, mutta seuraavana lauantaina olin paremmin varustautunut, enkä turhaan.

Osmo Pöysti

BARJATINON KUVIA

Copyright ©: Osmo Pöysti

2004

Kuru, Finland

Päivitetty 2004-06-20

Kuvat liittyvät kirjaan JUMALA JOHDATTAA

Takaisin Osmon kotisivulle

 

Sveta ja Valja ryhmänsä mukana

Lauantaina 14. maaliskuuta 1992 ukrainalaisten uskovien bussi oli tulossa Betlitsasta Kalugan alueen Kiroviin. Minulla ei ollut kyytiä, joten nousin heidän bussiinsa. Sveta ja Valja kertoivat, että he ovat vasta oppineet kävelemään pitkän sairaalassa vietetyn kauden jälkeen. Tunsin tapauksen, olivathan Pankivin sisarukset Lvovista käyneet heitä syöttämässä sairaalassa. Mutta mistä minä sen tiesin? Tyttöjen ihmettely kääntyi Jumalan tekojen ihmettelyksi, kun he lopulta totesivat: Sinun täytyy olla Akun isä!

 

Kalugan alueen Kirovissa

 

Paikalliset uskovat olivat majoittaneet Ukrainasta tulleen uskovien ryhmän asuntooni, joka Shaikovkan parakkikylän valmistuttua oli tyhjillään. Ukrainalaiset eivät tienneet asiasta, ja kutsuivat minut kylään omaan asuntooni. Asunto oli ylimmässä eli viidennessä kerroksessa, ja kylmä. Oli kai jäänyt joku eristekerros yläpohjan päältä pois. Mitenkähän ne pärjäsivät siellä; minä kävelin tapaamisen jälkeen 25 kilometriä yötä myöten Shaikovkaan.

 

Svetan kotona Kuznetsovskissa

Joku aika myöhemmin Valjalta tuli kutsu häihin; en päässyt Rovnoon töiden takia. Svetan kotona Ukrainassa kävimme vuoden 1992 syksyllä. Dmitri Kutsher Lutskista tarjosi kyydin.

 

Juri, Sveta ja poika Mihail

Nyt Sveta on monen lapsen äiti. Kun poikkesin Jurin ja Svetan kotona syksyllä 2003, Sveta kertoi, että hänen äidillään oli kuusi lasta, eikä kukaan kuollut nälkään ja arveli, että kyllä Herra heistäkin huolen pitää. Tämä kuva evankeliumin työmiehistä on heidän lähettämänsä, lienee noin vuodelta 2001.

 

Takaisin kirjan Jumala johdattaa tekstiin /Barjatinon kuvia