Suomalais-ugrilaisen maailman historiallisia pääkaupunkeja ovat Nerova eli Novgorod, Irboska, Meschera, Muroma, Rosta, Valgetjärvi ja Ykskylä. Nykyisin pääkaupunkeja ovat Budapest, Hanti-Mansijsk, Helsinki, Izhevsk, Joshkar-Ola, Kudymkar, Narjan-Mar, Petroskoi, Salehard, Saransk, Syktyvkar ja Tallinna.

Merjalaisten Rosta, eli venäläisittäin Rovtov Velikij sijaitsee Nero-järven pohjoisrannalla 200 kilometriä Moskovasta pohjoiseen. Kolmenkymmenen tuhannen asukkaan idyllinen pikkukaupunki on venäläistynyt jo kauan sitten, mutta toisaalta keskiverto venäläisen geeniperimä on suurimmaksi osaksi merjalainen.

Copyright ©: Osmo Pöysti

2000-2003

Kuru, Finland

Päivitetty 2003-06-06

Näkymä kremlin kohdalta itään. Kauempana näkyy yksi Rostovin toisen pääluostarin kupoleista.

Rostovin nykyinen kreml on rakennettu 1700-luvulla. Kuvaussuunta järveltä pohjoiseen.

Kremlin rakentajan Joona Sisojevin ura Ortodoksikirkon patriarkkana katkesi, kun kirkko ajautui sisäiseen kriisiin. Turhautunut patriarkka haki kompensaatiota menetykselle tekemällä Rostovista mahtavan kirkollisen keskuksen.

Nykyisin Rostovin kremlin suojissa toimii muun muassa hotelli.

Kaupunki muurin takana on joskus ollut vilkkaampikin. Tänään hevosia, markkinamiehiä ja kirkollisia kulkueita ei näkynyt.

Maatuneen, vanhemman kremlin harjalta avautuu näkymä Abramijevin luostariin päin.

Tämän luostarin kouluttamat munkit tekivät Itä-Euroopan suomalais-ugrilaisista kansoista venäläisiä ja käännyttivät ne Bysantin kirkon kannattajiksi. Mahtava arkkitehtuuri on Iivana Julman kaudelta, sillä juuri Iivana Julma teki terrorinsa avulla kirkon saavutuksista poliittisia saavutuksia.