Peruskoulun kuudennen luokan historian kirjana käytetyssä "Aikamatka maailman historiaan" esitellään historiallinen katsaus Olympialaisiin ja saadaan kisat näyttämään viattomilta leikeiltä. Valitettavasti peruskoulussa lapsia petetään säälimättömästi ja tarkoitushakuisesti. Kun opetuksessa pääsääntönä näyttää olevan kaiken kauniin polkeminen maahan, ja kaiken saastan ihannoiminen taivaisiin, niin tee nyt niin, että luet ensin, mitä WSOY:n Aikamatkassa sivuilla 94-95 sanotaan, ja vertaa sitä sitten alla olevaan tekstiin.
Osmo Pöysti: SAATANAN JUHLAT
Kuru, Finland
2007-11-25
Kopiointi ja ilmaisjakelut sallitaan.
FOX news julkaisi luettelon Beijingin olympialaisten olympiakylän kielletyistä esineistä. Kiellettyjen esineiden joukossa on Raamattu. Mutta eihän siinä mitään ihmettelemistä ole, koska Olympiakisat eivät ole Israelin Jehovan, vaan kreikkalaisen Zeuksen juhlat. Jos tässä on jotakin ihmettelemistä, niin jonkun juutalaisen tai kristityksi itseään pitävän urheilijan osallistuminen Zeuksen juhliin.
Olympian jumalien juhlia oli pidetty antiikin Kreikassa Ateenasta noin 150 kilometrin päässä sijaitsevalla Olympian kentällä joka neljäs vuosi yli tuhannen vuoden ajan, ennenkuin keisari Theodosius I ne vuonna 391 (393) kielsi. Siitä, milloin ensimmäiset Olympian jumalien juhlat pidettiin, ei ole tietoa, mutta kreikkalainen legenda kertoo Herakleen, erään kreikkalaisen "jumalan", voittaneen ensimmäisen kilpajuoksun Olympian kentällä. Totta tarussa on ainakin se, että alkujaan kilpailulajeja Olympian kentällä oli vain yksi ja se oli 170 metrin juoksu. Tarun mukaan juuri tämän matkan Herakles pystyi juoksemaan välillä henkeä vetämättä.
Sama taru kertoo, että Herakles (roomalaisten Herkules) määräsi kilpailut pidettäväksi joka neljäs vuosi Zeuksen pojan Tantaloksen pojan Pelopsin kunniaksi. Se, että Pelops tarun mukaan annettiin ylemmän asteen jumalien ruuaksi, on kaunisteltu versio kreikkalaisten jumalille suoritetuista ihmisuhreista. Historiallisella ajalla kilpaan osallistuvat urheilijat uhrasivat sian Zeukselle, ja mustan oinaan Pelopsille.
Vuonna 884 eKr sen kaupunkivaltion kuningas, jonka alueella Olympian kenttä oli, avasi Olympian jumalien juhlat myös ympäröivien kaupunkivaltioiden urheilijoille ja vuodesta 776 eKr alkaen jopa kreikkalainen aika laskettiin joka neljäs vuosi pidettävien juhlien mukaan.
Olympian jumalien juhlat ovat aina olleet uskonnollisia. Kilpailijakokelaiden oli osallistuttava uskonnolliseen koulutukseen ja annettava valallinen vakuutus, että he ovat vapaina syntyneitä kreikkalaisia, eivätkä ole loukanneet jumalia. Juhlilla käyntiä pidettiin pyhiinvaelluksena. Pyhiinvaellusmatkat olivat erityisesti vanhempien miesten suosiossa; filosofi Platon kävi Olympian jumalien juhlissa 70 vuoden iässä. Naisilla juhliin ei ollut asiaa, ei edes katsomoon.
Juhlien edellä ja niiden aikana suoritettiin uhritoimituksia. Uhrien tarkoituksena oli liiton solmiminen jumaluuden ja ihmisen välillä, ja liitosta saadun hyödyn tavoittelu. Viidentenä päivänä, kun kilpailut olivat ohi, suoritettiin kiitosuhrit. Uhritoimituksia toimittamassa oli sekä uhripappeja, että papittaria. Ateenassa 2004 tämä perinne otettiin uudestaan käyttöön. Nyt papittaret hoitelivat kisaemäntien virkaa kisojen uskonnollista luonnetta unohtamatta.
Roomalaisvallan aikana Olympian jumalien juhlat muuttivat muotoaan. Roomalaiset toivat kisoihin omat gladiaattoritaistelunsa. Veri virtasi taas, mutta ei enää Zeuksen kunniaksi, vaan Rooman keisarin "geniukselle". Kilpailijoina roomalaiset käyttivät orjia, joiden kuolema ei järjestäjille paljon maksanut.
Noin vuonna 394 Theodosius "Suuri" lopetti kreikkalais-roomalaisten raakuuksien jumaloimisen. Juhlakentällä ollut 16 metriä korkea kullasta ja norsunluusta valmistettu Zeuksen patsas vietiin Konstantinopoliin, jossa se noin sadan vuoden kuluttua tuhoutui.
Zeuksen palvonta Jerusalemissa
Aleksanteri Suuren valloitussodat olivat vieneet Zeuksen palvonnan Kreikan kansallisten rajojen yli. Israelin maan Aleksanterin joukot valloittivat vuonna 320 eKr sapattina, jolloin juutalaiset eivät taistelleet. Vuonna 189 eKr Syyrian Antiokian kreikkalaiset kärsivät Magnesiumissa pahan tappion taistelussa Roomaa vastaan ja joutuivat maksamaan suuret rahat voittajille. Rahaa ja arvoesineitä kerättiin kaikista mahdollisista paikoista. Myös Jerusalemin temppelin aarteet tarvittiin lunnasrahojen eli suomalaisittain sanottuna sotakorvauksien maksamiseen.
Kreikkalaiset sanoivat Olympian Zeusta jumalien isäksi. Roomalaiset tunnustivat saman jumalan nimellä Jupiter Olympium. Vuonna 169 eKr kreikkalaisen maailmanvallan syyrialaisen haaran roomalaistunut kuningas Antiokius Epifanes ryösti Jerusalemin temppelin ja vuonna 167 eKr hän muutti Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalan nimelle omistetun temppelin Zeuksen eli Jupiter Olympiumin temppeliksi ja kielsi juutalaisen uskonnon harjoituksen.
Antiokus Epifanes (175-164 eKr) väitti olevansa Jupiter Olympiumin inkarnaatio eli lihaksi tullut Zeus. Tämän hengen vaikutuksesta Antiokus Epifanes oli vuonna 167 eKr kieltänyt juutalaisuuden, sekä tappanut Israelin Jumalan palvelijoita, kieltänyt Jehovan lain siveys- ja puhtaussääntöjen noudattamisen, Israelin juhlapäivät, päivittäiset uhrit, polttanut pyhät kirjat ja kieltänyt liiton merkin, ympärileikkauksen, kaikki kuolemanrangaistuksen uhalla.
Antiokus IV Epifaneen nimi on säilynyt yhden drakhman hopearahoissa muodossa BASILEUS ANTIOCHOU THEOU EPIFANOU. Antiokuksen lisänimi Theou Epifanou tarkoittaa jumalan ilmestymistä. Toimillaan Antiokus oli osoittanut, minkälaisen jumala hänessä oli ilmestynyt. On hyvä verrata sitä toiseen "epifaniaan", siihen joka Jeesuksessa maailmalle ilmestyi. Olympoksen Zeus ei todellakaan ollut Jeesuksen isä, vaikka kreikkalaiset häntä jumalien isäksi tituleerasivatkin, mutta vasta- eli antikristuksen esikuvana hän onkin jo sitten kuin mies paikallaan.
Kreikkalaisen sivistyksen raaistamilla ihmisillä ei ollut Israelille muuta annettavaa kuin sika, jonka he uhrasivat Jumalan, tai pitäisi ehkä sanoa Jehovan, että tulisi selvä ero kreikkalaisten jumalien ja todellisen Jumalan välillä, alttarilla. Ensimmäisessä makkabealaiskirjeessä kerrotaan, että Kislev-kuun viidentenätoista päivänä vuonna 145 (s.o. 167 eKr) alttarille tuotiin "hävityksen kauhistus". Hävitystä kesti muutaman vuoden, kunnes juutalaiset karkottivat kreikkalaiset maasta. Maa oli itsenäinen aina siihen asti, kunnes juutalaisen ylipapin pojat kutsuivat roomalaiset maahan.
Zeuksen palvonta Pergamossa
Antiokus IV Epifanes (175-164 eKr) oli päässyt Antiokiassa valtaan Pergamon kuninkaan Eumenes II (197-159) avulla. Mutta edes Eumeneksen Pergamos ei olut itsenäinen. Magnesiumin taistelussa 189 Rooma oli voittanut Syyrian Antiokian hellenistien armeijan, ja hallitsi nyt liittolaisiensa kautta aluetta, joka vastaa nykyistä Turkkia Bulgarian rajoilta Taurusvuoristoon saakka. Näistä Rooman vasallivaltioista Pergamos oli tärkein.
Ateenan kukoistusaika ja asema kreikkalaisen maailman johtavan kaupunkina oli päättynyt jo ennen Aleksanteri Suuren valtakautta. Pergamon perustajat ottivät tehtäväkseen tämän puutteen korjaamisen.
Pergamon kehitys suurkaupungiksi oli alkanut, kun yksi Aleksanteri "Suuren" kenraaleista oli alkanut käyttää rikkaasta idästä keräämäänsä valtavaa sotasaalista kaupungin rakentamiseen. Rooman seuraan Pergamos liittyi vuonna 209 eKr, ja Eumenes II aikana siitä tuli Vähän Aasian johtava kulttuurikeskus. Kaupungissa oli sen ajan maailman toiseksi merkittävin kirjasto, jonka tarpeisiin keksittiin pergamentti, sillä Egypti oli kieltänyt papyruksen viennin Pergamoon. Itse asiassa kirjoitusmateriaaliksi muokattu nahka sai nimen "pergamentti" juuri Pergamon kaupungin nimestä.
Suurella rahalla rakennetun kaupungin tärkeimpiä laitoksia olivat terveyspalveluja tuottavat hoitolaitokset. Niiden sydämeksi rakennettiin roomalaisajalla Asclepieum, mahtava temppeli kreikkalaisen lääkintätaidon jumalan Asclepiuksen kunniaksi. Temppelialuetta vartioivat käärmeen korkokuvat, sillä käärmettä pidettiin pyhänä eläimenä ja terveyden symbolina. Kreikkalaisten jumalien hierarkiassa Asclepius oli Zeuksen pojan Apollon, valon ja auringon jumalan, poika. Samojen tarujen mukaan hänen äitinsä oli aivan tavallinen Thessalonian seudun prinsessa.
Merkittävin Pergamoksen laitoksista oli kuitenkin Eumenes II rakentama Zeuksen alttari. Se oli sekä suuri, että kaunis, ehkä kaunein ja suurin alttari, mitä koskaan on rakennettu. Alttarin jalustaa kiertää 113 metriä pitkä, jättiläisten ja jumalien taistelua kuvaileva reliefi, sarja käärmeitä ja jättiläisiä esittäviä korkokuvia, joiden merkitys on toistaiseksi jäänyt hämäräksi. Alttari, jolle noustiin marmorisia portaita pitkin, sijaitsi avotaivaan alla. Nousu alttarille tapahtui parikymmentä metriä leveää marmoriportaikkoa pitkin.
Vuonna 133 eKr Pergamon viimeinen kuningas Attalus III testamenttasi valtion, jonka pääkaupunki Pergamos oli, roomalaisille. Näin Pergamos välttyi sodalta, mutta nyt sitä odottivat muut kauhut. Pergamosta tuli Rooman Aasian provinssin pääkaupunki.
Roomassa, samoin kuin joskus aikaisemmin Babyloniassa, keisaria oli alettu pitää jumal'olentona, ja sitä kai ne luulevat itsestään nuo nykypäivänkin poliitikot. Keisarinpalvonnan ensimmäinen temppeli Aasian puolella rakennettiin Pergamoon vuonna 29. Se pyhitettiin jumalattarelle nimeltä Rooma ja keisari Augustukselle. Tämä oli se sama "augustus", joka vaati "koko maailmaa verolle pantavaksi".
Roomalaisten uskonto oli sitä samaa pakko-uskontoa, minkä Nimrodin ajoista alkaen oli kilpaillut sieluista vapaaehtoisen, henkilökohtaiseen uskoon perustuvan Jumalan tahdon noudattamisen kanssa. Ja koska keisarinpalvonnassa kysymys oli tiettyyn kulttiin pakottamisesta, se joutui väistämättä vastakkain sen tosiasian kanssa, että Jumalalle uskolliset ihmiset eivät kunnioittaneet keisaria jumalana. Raamattu kertoo, mitä sitten tapahtui:
Ja Pergamon seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo hän, jolla on se kaksiteräinen, terävä miekka: Minä tiedän, missä sinä asut: siellä, missä saatanan valtaistuin on; ja sinä pidät minun nimestäni kiinni etkä ole kieltänyt minun uskoani niinäkään päivinä, jolloin Antipas, minun todistajani, minun uskolliseni, tapettiin teidän luonanne, siellä, missä saatana asuu. (Ilm 2:12-13)
Antipas oli ensimmäinen Jeesuksen seuraaja, jonka Rooman valtio tappoi. Nimi Antipas on yhdyssana, joka tarkoittaa "isän" vastustajaa. Yhdyssana koostuu osista, jotka Strongin sanakirjasta löytyvät numeroilla G473 ja G3962. Sana G3962 on "pater", isä, josta yhdyssanoissa käytetään lyhennettyä muotoa "pas". Roomalaisten keisari ei ollut kristitylle mikään isä, eivät myöskään ne nikolaiitat, joista teksti myös puhuu:
Mutta minulla on vähän sinua vastaan: sinulla on siellä niitä, jotka pitävät kiinni Bileamin opista, hänen, joka opetti Baalakia virittämään Israelin lapsille sen viettelyksen, että söisivät epäjumalille uhrattua ja haureutta harjoittaisivat.
Niin on myös sinulla niitä, jotka samoin pitävät kiinni nikolaiittain opista. (Ilm 2:14-15).Sana "nikolaos" tarkoittaa kansan voittajaa. Myös se on yhdyssana, jonka ensimmäinen osa "nikos" tarkoittaa voittoa, alistamista ja toinen osa "laos" kansaa. Sanaa kertoo siitä, että jotkut seurakunnan johtomiehet olivat alistaneet muut seurakunnan jäsenet valtaansa, ottaen näin Kristukselle kuuluvan paikan itselleen. Se, että Antipas tapettiin, kertoo juuri siitä, miten tämä kirkkohistoriassa "monarkkisen piispuuden" nimellä tunnettu asia on kirkkohistoriassa toteutunut.
Teksti kertoo myös sen, miten ihmiset vakavan konfliktin edessä usein horjuvat. He yrittävät olla sekä keisarin, että Jumalan palvelijoita. Kyse on kuitenkin vain hengellisestä huoruudesta, jonka me hyvin tunnemme kirkon ja valtion liitosta.
Jumala ei ole suvaitsevainen, vaikka onkin pitkämielinen ja kehoittaa hairahtelevia lapsiaan:
Kilpailussa palkitaan vain voittajat. Pergamon seurakunta esitellään kolmantena Ilmestyskirjan seitsemästä seurakunnasta. Sen taistoista selvinneille luvataan enemmän, kuin Efeson ja Smyrnan seurakunnan voittajille:
Olympian jumalien uusi tuleminen
Vuonna 1896 Olympian jumalien juhlinta alkoi uudestaan, nyt ranskalaisen Pierre de Coubertinin aloitteesta. Juhlien tarkoituksena kerrottiin olevan "nuorison kasvatus urheilun avulla … Olympian hengessä" Olympialiikkeen hymni kertoo vähän enemmän siitä, mikä tämä henki on. Tekstin virallista suomennosta en löytänyt, joten joudun tyytymään omaan käännökseeni. Huomaa, että olympialiikkeen hymni on rukous:
Antiikin kuolematon henki!
Totuuden, kauneuden ja hyvyyden Isä,
Laskeudu, ilmesty, vuodata ylitsemme valo
tämän maan päälle ja tämän taivaan alle
jolla ..
Anna elämä ja ..
Luo meidän rintoihimme terässydämet!
Sinun valossasi tasangot, vuoret ja meret
loistakoot ruusunhohtoisina ja muodostakoon valtavan temppelin
minne kaikki kansat pakkautuvat sinua jumaloimaan,
sinä kuolematon antiikin henki!
Tekstistä näkyy, että "Antiikin kuolematon henki" on lähtenyt kilpailemaan Jumalan kanssa aivan Jeesuksen ennustuksen mukaisesti:
Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa, eikä löydä.
Silloin se sanoo: 'Minä palaan huoneeseeni, josta lähdin'. Ja kun se tulee, tapaa se huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna. Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset. Niin käy myös tälle pahalle sukupolvelle." (Matt 12:43-45)Ensimmäiset lopun päivien Olympiakisat pidettiin Ateenassa vuonna 1896. Samoihin aikoihin oltiin Zeuksen mahtavaa alttaria siirtämässä Pergamosta Berliiniin. Alttarin oli löytänyt saksalainen rakennusinsinööri Karl Humann etsiessään sopivaa kiviainesta rautatietyömaansa tarpeisiin. Löydön tehtyään hän ja kuljetti sen palasina Berliiniin keisari Wilhelm II (1888-1918) suureksi iloksi. Myös Hitler oli niin ihastunut Zeuksen alttariin, että teetti siitä luonnollisen kokoisen kopion Nürnbergiin ja julisti sen päältä niitä oppeja, joiden perusteella hän Saatanan tekoja teki. Hitlerin vuosina 1933-1937 teettämän kopion nimi on Zeppelintribüne.
Berliinin olympialaiset vuonna 1936 olivat propagandatapahtuma, jonka avulla saatananpalvojat todistelivat olevansa ylivoimaisia kaikkien maailman kansoihin verrattuna. Todistelu onnistui hyvin, sillä Saatanan pettämät ihmiset eivät ymmärtäneet, että vain tärkeitä asioita on vain yksi: mikä henki ihmisessä on. Vuonna 1936 saksalaiset olivat maailman edistyksellisin kansa ei pelkästään urheilussa, vaan myös tieteissä, musiikissa, teollisuudessa, kansalaisten hyvinvoinnissa, kansansivistystyössä, lääketieteessä, kirjallisuudessa, ydinfysiikassa, yhteiskuntatieteissä, psykologiasta puhumattakaan. Vain henki oli perkeleestä, mutta sitähän Saatanan juhliin tulleet ihmiset eivät ymmärtäneet.
Vuonna 1972 olympialaiset olivat taas Saksassa, Münchenin kaupungissa. Nyt mukana oli myös urheilijoita Israelista. Voi voi sentään! Jos kenen, niin heidän olisi pitänyt tietää, että kisat olivat saatanan kisat! Israelilaisia urheilijoita tapettiin kisoissa yksitoista; lisäksi sai yksi saksalainen poliisi surmansa. Seurasin tapahtumien kulkua sekä suomalaisesta, että venäläisestä mediasta. Venäläisille kerrottiin, että kisat on keskeytetty yhdeksi päiväksi, kisoissa tapahtuneen "insidentin" vuoksi. Sanallakaan ei mainittu siitä, Olympian kisoissa oli surmattu israelilaisia, eikä tietysti sitäkään, ketä surmaajat olivat olleet. Muistotilaisuuteen, joka surmattujen muistoksi pidettiin, osallistui 80.000 ihmistä. Osallistujamaiden liput olivat puolitangossa, paitsi Sosialististen Neuvostotasavaltojen lippu ja noin kymmenen muslimien vallassa olevan valtion liput, jotka hulmusivat voiton uhmaa israelilaisten kuoleman johdosta. Mutta myös Saksan suru oli teeskentelyä. Kun kohu oli ohi, henkiin jääneet terroristit lennätettiin Libyaan, jossa he saivat sankarin vastaanoton.
Moskovan olympialaiset
Moskovan olympialaisten aikaan olin työssä Hollmingin telakalla Raumalla. Telakka rakensi laivoja Sosialististen Neuvostotasavaltojen liiton tarpeisiin, kuten muutkin Suomen telakat siihen aikaan. Kävimme usein Moskovassa ja Leningradissa neuvottelumatkoilla. Minä olin tavallisesti mukana niissä neuvotteluissa, joissa sovittiin laivaprojektin teknilliset asiat. Moskovan Olympialaisten edellä minut oli taas kerran määrätty insinööriporukan tulkiksi, mutta kappas vain, en saanut viisumia. Menin SNTL:n konsulaattiin Turkuun kysymään, että mistäs tämä mahtaa johtua? Konsuli kertoi, ettei hän voi sanoa muuta, kuin että käsky on tullut Moskovasta ja kehotti hakemaan viisumia uudestaan vaikka sitten syyskuussa.
Kyllähän me sen tiesimme, mistä kenkä puristaa. Moskovassa toimi vain yksi vapaaseurakunta, ja sekin oli tiukasti kommunistien valvonnassa. Kävin siellä aina silloin tällöin, sillä ei se sen huonompi seurakunta ollut, kuin nämä meikäläisetkään vapaaseurakunnat. Mutta jos halusit löytää muita, kuin puolivillaisia kompromissikristittyjä, sinun oli mentävä Moskovan rajojen ulkopuolelle, ja sitä ei meidän yhden kaupungin viisumit sallineet.
Moskovan johtajien kristittyjä kohtaan tuntema kammo oli hyvin tunnettua. Nikita Sergejevich Hrutshev oli luvannut näyttää viimeisen papin televisiossa, ja lehdestä Molodjozh Armenii (tammikuu, 1971) luin itse, että "uuden ihmisen" luominen sellaisesta ihmisestä, joka kerrankin on kuullut sanan Jeesus, on mahdotonta.
Ateenan olympialaiset
Vuonna 2004 Olympian jumalien juhlat pidettiin Ateenassa, Kreikassa. Palkintomitalien toisella puolella oli teksti: "Oi kilpailujen kultaseppelein kruunattu Olympia, kilpailujen äiti, totuuden kuningas!" Lainaus on Pindaruksen runosta vuodelta 480 eKr. Runo kokonaisuudessaan kuuluu:
Oi kilpailujen kultaseppelein kruunattu Olympia,
kilpailujen äiti, totuuden kuningas!
Missä uhrauksien koettelemuksen kautta
papit kyselevät leimahtavan salaman Zeuksen tahtoa
kysellen onko hänellä sanomaa, joka koskisi ihmistä,
jotka kaikesta sydämestään pyrkivät voittamaan
Mitalin etupuolella on kuva Stadionin ylle ilmestyvästä suurisiipisestä enkelistä, joka esittää voiton jumalattareksi tituleerattua Nikeä.
Avausseremoniat oli pyhitetty koston ja ennustuksien jumalana tunnetulle Apollolle, ja päättäjäiset viinin ja seksuaalisen holtittomuuden jumalalle "olympialaisten hengessä" - "paremman ja rauhallisemman maailman rakentamiseksi", kuten olympialiikkeen johtoajatuksena opetetaan.
Kreikkalaisten ylijumala Zeus ja hänen roomalainen muunnoksensa Jupiter olivat muunnoksia koko maailmaan levinneestä babylonialaisesta auringonpalvonnasta. Kaikissa auringonpalvonnan muunnoksissa tulella oli merkittävä osuus, näin myös olympialiikkeessä. Kevätpäivän tasauksen aikoihin sytytetään taivaan kuningattarelle pyhitetty tuli, joka kuljetetaan Zeuksen alttarille, jossa se palaa olympialaisten loppuun saakka.
Alttari on uhrien polttamista varten, sillä aina, kun jumalien kanssa tehdään liittoa, tarvitaan uhri. Ateenan kisoissa Olympian Zeuksen uhritulet on kuvattu myös mitaleiden kääntöpuolelle, tekstin väliin.
Tulen sytyttäminen kevätpäivän seisauksen aikaan, ennen kisojen alkua, on tietääkseni vuonna 1928 tehty lisäys, mutta juuri siten uhrituli saadaan kytkettyä "Taivaan jumalattaren" palvontamenoihin. Vanhan Testamentin profeetat vastustivat babylonialaisten kulttihahmojen ja Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalan välistä "ekumeniaa":
Mutta sinä älä rukoile tämän kansan puolesta, älä kohota heidän puolestaan huutoa ja rukousta äläkä niillä minua ahdista; sillä en minä sinua kuule. Etkö näe, mitä he tekevät Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla? Lapset kokoavat puita, isät sytyttävät tulen, ja vaimot sotkevat taikinaa valmistaaksensa uhrikakkuja taivaan kuningattarelle, ja he vuodattavat juomauhreja muille jumalille, minulle mielikarvaudeksi. Minulleko he tuottavat mielikarvautta, sanoo Herra, eivätkö pikemmin itselleen, omaksi häpeäksensä? (Jer 7:16-19)
Taivaan jumalatar tunnetaan nykyisin katolisen muunnoksensa "neitsyt Marian" nimellä. Muita nimiä tälle vanhalle babylonialaiselle kulttihahmolle ovat Pindaruksen tarjoaman nimen "kilpailujen äiti, totuuden kuningas" lisäksi sellaiset, kuin sumerilaisten Inanna, Babylonin Ishtar, egyptiläisten Isis, foinikialaisten Astaroth, sekä nimillä Astarte, Juno, Bellona jne. Sumerilaisilta on säilynyt kertomus, kuinka Inannan laskeutui manalaan, jonka portinvartijalle hän vastasi: "Minä olen Inanna, Taivaan kuningatar, matkallani itää kohti". Jeremian Jumala piti hulluna tehdä kakkuja satuolennoille.
Taivaan jumalattarella tehdään kovaa politiikkaa. "Taivaan jumalatarta" tarjotaan kaikkien uskontojen edustajille, koska se on katolisen Maria-kultin ja kaikkien muiden Babylonian mysteriuskontojen jälkeläisten yhteinen tekijä. Tarkoituksena on saattaa kaikki kansat Rooman valtaan. Ennen Kristuksen syntymää elänyt roomalainen kirjailija Apuleius kirjoitti tekstissään Luciuksen muodonmuutos näin:
Näetkö nyt Lucius vastauksen rukouksiisi. Minä olen luonto, kaikkien äitien äiti, kaikkien elementtien valtiatar, kuolematon ajan lapsi, kaikkien hengellisten asioiden kuningas, kuolleitten ja kuolemattomien kuningatar, kaikkien jumalien ja jumalattarien yhteisilmestys, jonka pään nyökäystä taivaiden loistavat huiput ja merten tuulet tottelevat. Ja vaikka minua palvellaan monella tapaa ja tunnetaan eri nimillä, .. jotkut tuntevat minut nimellä Juno, toiset nimellä Bellona, .. ja egyptiläiset… nimellä Isis.
Nimiluettelon jatkoksi sopii hyvin tuo Pindaruksen vuonna 480 eKr ehdottama Olympia. Mutta jos meitä kiinnostaisi, kuka muu kuin Saatana tämmöisen jumaluuden takana saattaisi olla, joutuisimme ihmettelemään myös sitä, miten hyvin esimerkiksi Beijingin kommunisteille vapaamuurarien tarut kelpaavat. Yhteinen nimittäjä totta tosiaan näillä Israelin Jumalan vastustajilla.
Beijingin olympialaiset
Pekingin olympialaisten symboliksi rakennetaan 2008 metriä pitkä lohikäärme. Lohikäärme on vanha saatanan symboli, josta Raamattu sanoo:
Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa. (Ilm 12:9)
Jeesuksen syntymän aikoihin, Beijingin ajanlaskun mukaan 2008 vuotta sitten, Saatana yritti tappaa vastasyntyneen Jeesuksen:
Silloin Herodes, nähtyään, että tietäjät olivat hänet pettäneet, vihastui kovin ja lähetti tappamaan kaikki poikalapset Beetlehemistä ja koko sen ympäristöstä, kaksivuotiaat ja nuoremmat, sen mukaan kuin hän oli aikaa tietäjiltä tarkoin tiedustellut. (Matt 2:16)
Sama pyrkimys paholaisella on vieläkin:
Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi. (Kts. Ilm 12:4)
Takaisin
Osmon kotisivulle