Itsekuri

op/2011-09-12

Itsensä kieltäminen on Jeesuksen seuraamisen ehto, sillä kukaan ei voi olla yhtä aikaa humanisti ja Jeesuksen seuraaja. Vastakkain ovat kaksi asiaa: usko ihmiseen ja usko Jumalaan. Tästä kaikesta Uudessa Testamentissa puhutaan paljon, mutta mitä sitten on se "engrateia", jota Uuden testamentin m.38 suomennoksessa sanotaan itsehillinnäksi?

Tarkasteltavat sanat esiintyvät seuraavissa jakeissa:

engráteia G1466 εγκράτεια

Apt 24:25

Gal 5:23

2.Piet 1:6

enkrateiesthai G1467 ἐγκρατεύομαι

1.Kor 7:9

1.Kor 9:25

enkratis G1468 ἐγκρατής

Tiit 1:8

Hedbergin sanakirjan mukaan niiden merkitykset ovat:

G1466 engrateia -as, -i. (engkratís)

- itsensä pidättäminen, itsensä kieltäminen, itsensä kielto

G1467 engkrateuomai dep.med. (engkratís)

- olla itsensä pidättäväinen, pidättää itsensä, ouk engkrateuontai eivät voi itseään pidättää l. hillitä, 1.Kor 7:9

G1468 engkratís -es, (en, kratos)

- voimakas, väkevä; jolla on voimassaan l. hallussaan; itsensä pidättäväinen, itsensä kieltäväinen

Hedbergin mukaan kysymys on siis ensisijaisesti itsensä kieltämisestä, eikä niinkään itsensä hillitsemisestä. Kun kyseisten sanojen juurikin on kratos, voima, valta, lienee heti selvää, ettei nyt puhuta vain itsensä kieltämisestä, vaan itsensä hallitsemisesta eli itsekurista. Itsensä hallitsemiseen kuuluu kyllä itsensä kieltäminen, mutta siihen kuuluu myös itsensä käskeminen. Kun aamulla nukuttaa niin vietävästi, niin hyvin itsensä hallitseva henkilö pomppaa silti pystyyn kuin vieteri heti herätyskellon soidessa.

Kun uskovat miehet puoli vuosituhatta sitten käänsivät Raamattua englanniksi, he joutuivat keksimään uuden sanan, sanoakseen itsensä hallitsemisen molemmat puolet - pidättäytymisen ja itsensä liikkeelle pakottamisen. Tuo sana oli "control". Vastaavasti itsensä hallitseminen on nyt siis englanniksi self-control. Kun nykyajan raamatunkääntäjät nyt pyrkivät tekemään Jeesuksen seuraajista pitkätukkaisia, kalpeanaamaisia feministisiä hippejä, niin luetaan nämä jakeet edes kerran läpi ajatuksen kanssa.

 

Mitä roomalainen kuvernööri pelästyi?

Paavali oli vangittuna Välimeren rannikolla Kesareassa, kun kuvernööri tuli häntä kuulustelemaan:

Muutamien päivien kuluttua Feeliks tuli vaimonsa Drusillan kanssa, joka oli juutalainen, haetti Paavalin ja kuunteli hänen puhettaan uskosta Kristukseen Jeesukseen. Mutta kun Paavali puhui vanhurskaudesta ja itsensähillitsemisestä ja tulevasta tuomiosta (περι δικαιοσυνης και εγκρατειας και του κριματος του μελλοντος), peljδstyi Feeliks ja sanoi: "Mene tällä haavaa pois, mutta kun minulle sopii, kutsutan sinut taas". (Apt 24:24-25)

Kun tekstissä on puhe vanhurskaudesta, itsensä hillitsemisestä ja tulevasta tuomiosta, ei yhden sanan ontuva käännös juuri haittaa, jos lukija ymmärtää asian niin, että vanhurskauteen kuuluu myös vanhurskaat teot.

 

Miten itsekuri saavutetaan?

Galatalaiskirjeessä esitetään Pyhän Hengen tekoina ja asenteina esiintyviä vaikutuksia ihmisessä:

Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen (εγκρατεια). Sellaista vastaan ei ole laki. (Gal 5:22-23)

Pietarin toisessa kirjeessä puhutaan pyrkimyksistä, ahkeruudesta, toimista ja hedelmistä. Yksi vaadittavista perusteista on itsensä kieltäminen - myös siinä mielessä, että kieltää itseltään tietyt mukavuudet voidakseen tehdä jotakin, mitä asia vaatii:

Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä (την εγκρατειαν εν δε τη εγκρατεια) kδrsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta, jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta. Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.

Miten vaaratilanteita vältetään?

Seuraavassa on kyse hallitusta pidättyväisyydestä sellaisessa asiassa, jossa pidättyväisyyttä arvellaan olevan vähänlaisesti:

 

Soisin kaikkien ihmisten olevan niinkuin minäkin; mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä yksi, toisella toinen. Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin; mutta jos eivät voi itseään hillitä (ει δε ουκ εγκρατευονται), niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa. (1.Kor 7:9)

Omien kykyjen yliarvioiminen johtaa helposti arvattavissa oleviin seurauksiin. Lapset kasvavat naimaikään entistä varhemmin, mutta naimisiin menoa siirretään "järkisyistä" yhä myöhemmäs, josta tuloksena on vaikka minkälaista järjettömyyttä.

 

Hengen valta ruumiin ja sielun yli

Urheilijalta vaaditaan hyvä itsekuri; pelkällä pidättyväisyydellä ei kilparadalla pitkälle pötkitä:

Ettekö tiedä, että jotka kilparadalla juoksevat, ne tosin kaikki juoksevat, mutta yksi saa voittopalkinnon? Juoskaa niinkuin hän, että sen saavuttaisitte. Mutta jokainen kilpailija noudattaa itsensähillitsemistä (εγκρατευεται) kaikessa; he saadakseen vain katoavaisen seppeleen, mutta me katoamattoman. Minä en siis juokse umpimähkään, en taistele niinkuin ilmaan hosuen, vaan minä kuritan ruumistani ja masennan sitä, etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi. (1.Kor 9:24-27)

Sana engkratis merkitsee ensisijaisesti vahvaa ja pystyvää. Se tulee ilmi myös tässä:

Sillä seurakunnan kaitsijan on, niinkuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä, vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensähillitseväinen (εγκρατη); hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet. (Tiit 1:7-9)

Takaisin Osmon kotisivulle