Mutta miksi pitäisi palvella?

Pelkkä ajatuskin siitä, että suomalaisen miehen pitäisi palvella Jumalaa, on outo. Varsin vierailta tuntuvat myös ne sanat, jotka Jeesus sanoi vastustajalleen:

Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: "Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman (kr.: proskiniseis; palvoman) ja häntä ainoata palveleman (kr.: latreuseis)".

(Matt 4:10).

Suomalainen mies olisi mieluummin itsenäinen. Itsenäisen miehen ei tarvitse palvella ketään, ei Jumalaa, eikä Saatanaa, eihän?

No, jos olet itsenäinen, niin hyvä. Mutta jos olet sidottu, orjuutettu, palkattu tai alistettu, niin silloin tarvitset vapautusta. Tarjolla on monta vapautusliikettä. Voit emansipoitua (Saatanan vaihtoehto) tai tulla uskoon (Jumalan vaihtoehto). Kiinnostaako? No, jos ei, niin miten olisi vallankumous, rahanvallan, puoluediktatuurin, sotilasarvojen, kirkollisen hierarkian, oppiasteiden, akateemisten ja muiden, nujertaminen ja kartanonherrojen lynkkaus? Ja miten olisi olla päivä syömättä, tai viisi päivää? Entä kuukausi? Jos tiede onnistuu voittamaan nälän tunteen, niin eihän sitten enää tarvitse syödäkään?

Eurooppalainen filosofia lähtee ajatuksesta, että ihminen voi päästä hallitsijaksi. Ranskalainen filosofi René Descartes (1596-1650) piti mahdollisena päästä luonnonvoimien hallintaan filosofian keinoin, mutta jo hänen englantilainen kollegansa, Francis Bacon (1561-1626), näki filosofian keinona päästä koko Luomakunnan herraksi. Mutta kumpikaan näistä herroista ei esittänyt keinoa, miten ihminen pääsisi hallitsemaan itseään.

Herrat pyrkivät hallitsemaan ihmisiä, ei itseään. Kun englantilainen raamatunkääntäjä etsi sanaa kääntääkseen kreikankielisen Uuden Testamentin vaatimuksen siitä, että ihmisen pitää pystyä hillitsemään itsensä, ei englannin kielestä löytynyt sopivaa sanaa. Koko ajatus oli vieras. Kääntäjät selvisivät pälkähästä keksimällä uuden sanan "control". Ja niin alkoi uusi kontrollin aikakausi. Myös itsehillintä kehittyi.

Kontrolli, edes itsehillinnällä täydennetty sellainen, ei tee ihmistä vapaaksi. Edistyksellinen Eurooppa suoritti Neuvostoliitossa perusteellisen kokeen asiasta. Vapautta ei tullut, tuli helvetin voimien emansipaatio. Nykyisin neljännen internationaalin filosofit pohtivat, mikä Neuvostoliitossa meni pieleen, koska ihmisestä ei tullutkaan Jumalan veroista, vaikka paratiisin käärme oli vähän sellaista lupaillut.

2002

Copyright ©: Osmo Pöysti

Takaisin Osmon kotisivulle