Rakkaus

op/2012-01-30

 

Jumala on rakkaus.

Jumala on rakkaus. (Kts. 1.Joh 4:8)

Lähdeteoksessa sanotaan:

ο θεος αγαπη εστιν (Kts. 1.Joh 4:8, kr. txt)

Hedbergin sanakirjan mukaan agapi tarkoittaa rakkautta:

αγαπη, ης, η, (αγαπαω) rakkaus Joh 15:13, Room 13:10. l.Joh 4:18;ihmisten rakkaudesta ihmisiin Matth 24:12. l.Kor 13:1-4, 2.Kor 2:4. Hebr 6:10. y. m.; ihmisten rakkaudesta Jumalaan, η αγαπη του θεου, gen. obj. Luuk 11:42, Joh 5:42, l.Joh. 3:-17. y. m.; Jumalan rakkaudesta ihmisiin, gen. subj. Rom 5:8, 8:39. y. m.; Jumalan rakkaudesta Kristukseen Joh 15:10, 17:26;Kristuksen rakkaudesta ihmisiin 2.Kor 5:14, Rom 8: 35. y. m.;

αγαπη του πνευματος Hengen, s. o. Pyhän Hengen vaikuttama rakkaus Rom 15:30;

οι εξ αγαπης jotka ovat rakkauden ohjattavissa Fil 1:16; 'εχειν αγαπην εις τινα jklla on rakkaus jkhn 2.Kor 2:4, Kol l:4. l.Piet 4:8;

'εχειν αγαπην εν τινι, jklla on rakkaus jkssa 1.Joh 4:16;

η εξ υμων εν ημιν αγαπη joka teistä meihin menee 2.Kor 8:7;

μεθ υμων rakkauteni teidän kansaanne 1.Kor 16:24;

plur. αγαπαι, ων, rakkauden ateria, kristittyjen yhteiset ateriat, jotka pidettiin ennen Herran ehtoollista ja joissa rikkaat syöttivät köyhiä Juud 12. Katso Liite I.

Jumala ilmoitti rakkautensa Pojassaan:

Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä. Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas (o agapitos) Poikani, johon minä olen mielistynyt". (Matt 3:16-17)

Mat 3:17

(GNT-V) και ιδου φωνη εκ των ουρανων λεγουσα ουτος εστιν ο υιος μου ο αγαπητος εν ω ευδοκησα

(KJV+) And2532 lo2400 a voice5456 from1537 heaven,3772 saying,3004 This3778 is2076 my3450 beloved27 Son,5207 in1722 whom3739 I am well pleased.2106

(RST) И се, глас с небес глаголющий: Сей есть Сын Мой возлюбленный, в Котором Мое благоволение.

Sanasta agapitos Hedberg esittää:

αγαπητος, η, ον, (αγαπαω) rakastettu, rakas, armas Matth. 3:17, 12:18, Mark 1:11. Luuk 3:22. y. m.;

αγαπητοι θεου Jumalan rakastetut, s. o. veljet l. kristityt Rom l:7 y.m.;

sam. ilman θεοι Filem 16:1, Tim 6:2;

αγαπητος τινι rakas jklle 1.Thess 2:8.

Heti sen jälkeen, kun Jumala oli sanonut rakastavansa poikaansa, tuli Saatana testaamaan, rakastaisiko poika Isäänsä. Ei Saatanalla ollut tarjottavana Jeesukselle mitään isän rakkauden veroista, eikä edes illuusiota mistään sellaisesta. Lopulta Jeesus ajoi saatanan pois, tai niin kuin jumalattomat sanovat, "iski Raamatulla päähän":

Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: "Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman" (Matt 4:10)

Järkyttävä totuus kuitenkin on, että Saatanalla on hyvin paljon Saatanan asialle antautuneita palvelijoita. Seuraavaksi hän lähettikin palvelijansa Jeesuksen kimppuun. Lopulta Jeesuksen kimppuun kävi koko maailma: juutalainen uskonnollinen maailma ja roomalainen sotilasmahti. Kun Jeesus naulittiin ristille, hänen rinnallaan ei seisonut yhtään puolustajaa. Jeesuksella oli kuitenkin yksi etu kaikkiin muihin ihmisiin verrattuna: hän oli synnitön, minkä takia hän oli myös voittamaton..Vaikka hänet tapettiin, hän nousi haudasta.

Hänen ei olisi ollut pakko kuolla; hän antautui kuolemaan omasta tahdostaan. Oikeastaan Jeesus järjesti saatanalle ansan. Saatana ei osannut kuvitella, että alistumalla kuolemaan, Jeesus kuolisi ei suinkaan omien syntiensä tähden - sillä niitä ei ollut - vaan sijaisuhrina ihmisten syntien tähden. Saatana oli pitänyt ihmisiä vallassaan luottaen siihen, että synti tappaa. Nyt oli kuitenkin avautunut mahdollisuus elää kuolemalla tälle maailmalle ja sen synnille yhdessä Kristuksen kanssa:

Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. (1.Joh 4:9-10)

Johannes päättelee:


Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme. (Joh 4:11)

Sanan agapao merkitykset löydämme Hedbergin sanakirjasta:

αγαπαω, sup. ω, fut. -ησω, aor. l ηγαπησα, pf. part akt. ηγαπηκος, pf. part pass. ηγαπημενος, fut. l pass. αγαπηθησομαι, (sukua on αγαμαι paljoksi, suureksi arvostella) rakastaa, armastaa, rakkaasti kohdella, pitδä rakkaana, τινα Matth 5:43-44, 19:19. Luuk 7:5. Joh 11:5, Rm 13:8. y. m.; rakastaa, s. o. haluta, toivoa itselleen Luuk 11:43, Joh 12:43. Joh 3:19. 2.Tim 4:8;

αγαπην αγαπαν τινα rakkaudella rakastaa jkta Joh 17:26. Ef 2:4. Katso Liite I.

Jumalasta riippumatonta rakkautta ei ole olemassa. Jo edellä sanottiin:

Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta. (Kts. 1.Joh 4:7)

Koska kaikki rakkaus, jota ihminen pystyy osoittamaan, tulee Jumalalta, rakastamista voidaan käyttää jopa merkkinä Jumalan tuntemisesta:

Jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. (Kts. 1.Joh 4:7)

Juutalaiset uskonnolliset johtajat eivät tunteneet Jeesuksen edessä minkäänlaisia pyhiä värinöitä. Päinvastoin, he tunsivat vihaa. Mutta kansan seassa oli varsin paljon myös niitä, jotka tunsivat Jeesuksen olevan Jumalasta. Eräs sellainen tuli Jeesuksen luo, kun Jeesus oli aterioimassa Simonin luona. Nainen oli niitä, joiden synnit ovat helposti tunnistettavissa, ja Simon ihmetteli niin, että Jeesuksen piti pitää Simonille oppitunti.

Sentähden minä sanon sinulle: tämän paljot synnit ovat anteeksi annetut: hänhän näet rakasti (igapisen) paljon; mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa (agapa) vähän." (Lk 7:47)

Rakkaus on kovin intiimi asia. Raamatun alkulehdillä sanotaan:

Gen 4:1

(HOT) והאדם ידע את־חוה אשׁתו ותהר ותלד את־קין ותאמר קניתי אישׁ את־יהוה׃

Vanhat käännökset englantiin ja venäjään ovat oikein:

(KJV+) And Adam121 knew3045 (853) Eve2332 his wife;802 and she conceived,2029 and bore3205 (853) Cain,7014 and said,559 I have gotten7069 a man376 from854 the LORD.3068

(RST) Адам познал Еву, жену свою; и она зачала, и родила Каина, и сказала: приобрела я человека от Господа.

Adam "tunsi" vaimonsa Eevan, mutta suomalainen kääntäjä ei käännä, vaan selittää:

Ja mies yhtyi vaimoonsa Eevaan; ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Kainin ja sanoi: "Minä olen saanut pojan Herran avulla". (1.Ms 4:1)

Hebrean verbi jada (Strongin sanakirjassan numero 3045) tarkoittaa intiimiä tuntemista. Sanan tuntea käyttö ei ole sattuma. Miehen ja vaimon intiimi toistensa tunteminen on esikuva Kristuksesta ja hänen morsiamestaan. Tästä olisi paljon sanottavaa, mutta otetaan tähän vain lause:

Ja siitä me tiedämme hänet tuntevamme, että pidämme hänen käskynsä. (1.Joh 2:3)

Ja mikä olikaan se käsky? Kertauksen vuoksi luetaan:

Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut - että tekin niin rakastatte toisianne. (Joh 13:23)

Jeesuksen rakkaus on kaukana namusetien ja kukkahattutätien rakkauskäsityksistä. Niihinkän lähemmin puuttumatta muistutamme vain:

Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti. (1.Joh 2:15-17)

Suomenkielisessä raamatunkäännöksessä sanaa "rakkaus" käytetään myös vastineena sellaisille asioille, jotka eivät ole lähtöisin Jumalasta. Mitään tarvetta semmoiseen sekoiluun ei olisi ollut, sillä niin kreikan kuin suomen kielessä kaikille näille käsitteille on olemassa omat sanansa.

Kreikan sana storgi tarkoittaa kiintymystä omaisiin. Sana ei esiinny Uudessa Testamentissa ilman etuliitettä "a", joka antaa sille kielteisen merkityksen. Hedbergin mukaan:

αστοργος, ον, (α priv., στοργη rakkaus οmaisiin, στεργω hellδsti rakastaa) rakkaudeton, lemmetön omaisia kohtaan Room 1:31, 2.Tim 3:8.

Roomalaiskirjeessä Paavali käyttää sanaa astorgos selostaessaan ihmisluonnon tilaa:

He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä; ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia, vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta (a'storgos) ja laupeutta (an'eleimonas); jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät. (Room 1:29-32)

Suomalaisessa käännöksestä ei käy ilmi, että kyse on psyykkisestä ominaisuudesta. Englantilaisessa käännöksessä käytetäänkin ilmaisua "without natural affection" ilman luonnollista kiintymystä:

Rom 1:31

(GNT-V) ασυνετους ασυνθετους αστοργους TSBασπονδους ανελεημονας

(KJV+) Without understanding,801 covenant breakers,802 without natural affection,794 implacable,786 unmerciful:415

(RST) безрассудны, вероломны, нелюбовны, непримиримы, немилостивы.

Viimeisinä päivinä ennen Kristuksen toista tulemista ihmiskunnan tila paholaisen palvelijoiden systemaattisen lähetystyön vaikutuksesta edelleen huononee:

Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia αστοργοι, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta. (2.Tim 3:1-5)

Englantilainen käännös käyttää tässäkin ilmaisua "natural affection", luonnollinen kiintymys:

2Ti 3:3

(GNT-V) αστοργοι ασπονδοι διαβολοι ακρατεις ανημεροι αφιλαγαθοι

(KJV+) Without natural affection,794 trucebreakers,786 false accusers,1228 incontinent,193 fierce,434 despisers of those that are good,865

(RST) непримирительны, клеветники, невоздержны, жестоки, не любящие добра,

Hyvin tavallinen sanalla "rakastaa" suomeen käännetty sana on fileo, josta Hedberg sanoo:

φιλεω, sup. ω, fut. -ησω, impf. 3 p. sing. εφιλει, aor. 1 εφιλησα, pf. πεφιληκα, (φιλος) - l) olla ystδvä, rakastaa, armastaa, lempiä, pitää rakkaana, τινα Matth. 10:37. Joh. 5:20. 11:3, 36. 15:19. 16:27. 20:2. 21:15,16,17. 1.Kor. 16:22. Ilm 3:19;

lisättynä εν πιςτει, uskossa, s. o. rakastaa jkta rakkaudella, joka uskoon nojautuu ja joka uskosta lähtee Tit. 3:15;

τι rakastaa, s. o. haluta jtakin, olla mielissδän jstakin, τιν πρωτοκλισιαν Matth. 23: 6; ασπασμους Luuk. 20:46;

την ψυχην rakastaa, s. o. tahtoa säilyttää henkeänsä Joh. 12: 25; το ψευδος Ilm 22:15;

inf. kera, mielellään tehdä jtakin, φιλουσι προσευχεσθαι mielellδnsä rukoilevat Matth 6:5;

- 2) suudella, antaa suuta, τινα Matth 26:48. Mark 14:44. Luuk 22:47;

-- 3) αγαπαν ja φιλειν sanojen vδlillä on se erotus, että αγαπαν, jonka sukua on αγαμαι, ilmoittaa kunnioituksesta ja ihmettelystδ lähtevää mieltymystä, d i l i g e r e; φιλειν sitδ vastoin tunteista lähtevää, a m a r e.

Sanalla fileo tarkoitetaan sellaisen kiintymyksen osoittamista, kuin on tavallista ystävien välillä:

Sillä Isä rakastaa (φιλει) Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette. (Joh 5:20)

Ihmisestä lähtevä kiintymys on rajallinen ja hallitsemattomana haitallinen:

Joka rakastaa (ο φιλων) isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa (ο φιλων) poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias. (Matt 10:37-38)

Usein sana φιλεω voidaan kääntää mieltymykseksi, kuten tässä ilmeisesti käännösteknisistä syistä on tehty:

Ja kaikki tekonsa he tekevät sitä varten, että ihmiset heitä katselisivat. He tekevät raamatunlausekotelonsa leveiksi ja vaippansa tupsut suuriksi ja rakastavat (φιλουσιν) ensimmäistä sijaa pidoissa ja etumaisia istuimia synagoogissa, ja tahtovat mielellään (-), että heitä tervehditään toreilla, ja että ihmiset kutsuvat heitä nimellä 'rabbi'. Mutta te älkää antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, ja te olette kaikki veljiä. (Matt 23:5-8)

Siinäpä ne tärkeimmät. Lopuksi voisi vielä sanoa, että sanaa "eros" ei Uudesta Testamentista sitten löytynytkään. Siitäkin puhutaan; on vain käytettävä oikeita hakusanoja: epithimia, pathos, pathima, idoni… Niin, ja myös sanan "agapi" käyttö merkityksessä "rakkaus" on toinen, mitä klassisessa kreikassa oli totuttu.

Takaisin Osmon kotisivulle