Oletetaan, että sinä ole uskossa, tunnustat Jeesuksen herruuden, olet ottanut kasteen Herran Jeesuksen nimeen, ja päivittäisessä elämässäsi kuoletat lihan teot ristin kautta elääksesi nuhteetonta elämää Pyhässä Hengessä vapaana synnin taakasta. Jos tämä on kaikki mielestäsi järjestyksessä, niin jatketaan Paavalin kysymyksellä:

Olette kaiketi kuulleet siitä Jumalan armon taloudenhoidosta (ηκουσατε την οικονομιαν της χαριτος του θεου), mikä on minulle teitä varten annettu? (Kts. Ef 3:2)

Ja sitten itse tekstiin …

JUMALAN HUONEEN HALTIJA

Osmo Pöysti

Ylöjärven Kuru, Finland

2012-12-23

Kaikki oikeudet pidätetään

Ilmaisjakelut sallitaan

 

Ihminen luotiin hallitsemaan. Ensi vaiheessa ihmisen hallittavaksi annettiin eläinkunta:

Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat". (1.Ms 1:26)

Eräs eläimistä, käärme, oli ihmistä ovelampi. Hän pystyi viettelemään ihmisen ja tuloksena oli paitsi rangaistus, myös synnin pääseminen ihmisen rakenteisiin. Nyt ihmisen piti hallita myös syntiä, joka asui hänessä itsessään. Kainille Jumala sanoi:

Miksi olet vihastunut, ja miksi hahmosi synkistyy? Eikö niin: jos teet hyvin, voit kohottaa katseesi; mutta jos et hyvin tee, niin väijyy synti ovella, ja sen halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä! (1.Ms 4:7)

Kain ei pystynyt hallitsemaan syntiä, joka hänessä asui. Kainin suku hävitettiin ja Kainin pikkuveljen, Seetin sukuhaarastakin vain Nooa löysi armon Jumalan silmissä.

Onhan se hyvä, että Nooa löysi armon. Mutta merkitsikö se vain sitä, että ihmisen oli jäätävä ikuiseksi armon kerjäläiseksi? Ja oliko Jumalakin hyljännyt suunnitelman ihmisestä, joka hallitsisi hänen tekojaan? Ei suinkaan. Kun koko hanke jo näytti kaatuvan, hän lähetti poikansa, joka kukisti synnin vallan, ja pystyi sen nojalla tarjoamaan vapautusta synnin vallasta koko maailmalle. Liittymällä Häneen ihminen ei ainoastaan saa syntejään anteeksi vaan saa palata takaisin Jumalan suunnitelmaan, ja jopa tärkeämpiin tehtäviin, kuin mistä Raamatun alkulehdillä oli puhe.

Ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. (Kts. Rm 5:17)

Jumala oli uskonut maailman hallinnon erään enkeliruhtinaan käsiin, mutta tämä ylpistyi ja kapinoi Jumalaa vastaan. Maailman uudet hallitsijat tulevat nyt Jumalan omasta perhepiiristä, Jumalan lapsista:

Eikä yötä ole enää oleva, eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala on valaiseva heitä, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti. (Ilm 22:3)

Tuleva hallitusvalta on vasta luomisvaiheessa. Jumalan kannalta asia on jo valmis, mutta meidän tulee vielä sisäistää Jumalan olemus. Harjoittelupaikkana on maailma ja harjoitteluvälineiksi jokainen koulutettava saa omat lahjansa, "leiviskät":

Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa; yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille. Se, joka oli saanut viisi leiviskää, meni kohta ja asioitsi niillä ja voitti toiset viisi leiviskää. Samoin kaksi leiviskää saanut voitti toiset kaksi. Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan. (Matt 25:14-18)

Jumalan antama lahja on Pyhä Henki. Jokainen, joka tunnustaa Jeesuksen Herrakseen, uskoo häneen ja ottaa kasteen hänen nimeensä pääsee synnin tilasta armon tilaan. Hän saa Pyhän Hengen jakamat lahjat - karismat, palvelutehtävät ja Hengen vaikuttamat voimateot, joita käyttämällä hänen alkupääomansa kasvaa ja tuottaa hyvää hedelmää.

Vertaus leivisköistä jatkuu:

Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssansa. Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää ja sanoi: 'Herra, viisi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen voittanut'. Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.' Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi leiviskää minä olen voittanut'. Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.' Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut. Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.' (Matt 25:19-25)

Jeesus puhui maallisesta taloudenhoidosta otetulla termillä - "leivisköistä", koska ilman Pyhää Henkeä ihminen ei voi ymmärtää hengellisiä asioita. Pyhän Hengen saaneen ihmisen kanssa Jumala voi puhua ilman kielikuvia, kun hengellisiä asioita ei tarvitse enää selitellä materiaalisesta maailmasta otetuin vertauskuvin. Pyhä Henki tekee ihmisen itsensä hengellisen pääoman, armon, haltijaksi. Tämän pääoman turvin hän myös näkee maalliset jutut katoavaisiksi, ja vähempiarvoisina, ja Jumalan armosta hän pystyy hallitsemaan myös syntiä. Sen, mihin ihminen ei ennen pystynyt, hän saa nyt lahjaksi.

Eikä lahjan (το δωρημα) laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja (το .. χαρισμα) tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi. (Rm 5:16)

Tekstiyhteydestä näkyy, että tässä käsitellään asiaa, johon Adamin suku sortui ja jota Kain ei pystynyt hallitsemaan.

Mutta armolahjan (το χαρισμα) laita ei ole sama kuin lankeemuksen (το παραπτωμα); sillä joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo (η χαρις του θεου) ja lahja (η δωρεα εν χαριτι) yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi. Eikä lahjan (το δωρημα) laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän (δι ενος αμαρτησαντος) kautta; sillä tuomio (κριμα) tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi (κατακριμα), mutta armolahja (το .. χαρισμα) tulee monesta rikkomuksesta (εκ πολλων παραπτωματων) vanhurskauttamiseksi (εις δικαιωμα). Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden (την περισσειαν της χαριτος και της δωρεας της δικαιοσυνης), tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus (παραπτωματος) on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi (εις κατακριμα), niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi (εις δικαιωσιν ζωης); sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta (δια της παρακοης) monet ovat joutuneet syntisiksi (αμαρτωλοι), niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi (δικαιοι). (Rm 5:15-19)

Sana vanhurskas on käännös kreikan sanasta dikaios. Käännös on mennyt överiksi, sillä asian voi sanoa yksinkertaisemminkin - sehän ei ole muuta, kuin se, mikä on oikein. Juuso kertoo:

δικαιος, αια, ον,

(δικη)

oikea, joka on sellainen kuin hänen tulee olla, rehellinen, kunniallinen, hurskas, vanhurskas Matth. 1:19. 10:41. 13:48. 49. 28:28. 25:37. 46. Luuk. 1:6. 17. 14:34. Rom. 5:7. 1.Tim 1:9. Hepr. 10:38. Jak. 5:6. 16. 1.Piet 3:12;

δικαιοι και αδικοι vanhurskaat ja väärät Matth. 5:45. Apt 24:15;

neutr. το δικαιον mikδ on oikein,δικαιοι ηγουμαι minδ katson oikeaksi 2.Piet 1:13;

δικαιον εστι on oikein Ef. 6:1. Fil 1:7;

αιμα vanhurskas, s. o. viaton veri Matth. 23:35;

Kristuksesta Apt 7:52. 22:14. 1.Piet 3:18. 1.Joh 2:1;

Jumalasta Rom. 3:26. 1.Joh 1:9. 2:29;

ο δικαιοις εκ πιστεως ζησεται uskosta vanhurskas on elävä Rom. 1:17. Gal. 3:11, vanhurskas on elävä uskosta Hepr. 10:38, mitkä kaikki paikat muutamien mukaan ovat suomennettavat: vanhurskas on elävä uskosta;

omasta vanhurskaudesta Matth. 9:13. y. m.;

oikea, kohtuullinen, mitä oikeus ja kohtuus vaatii Matth. 20:4. 7.

Liittymällä Kristukseen ihminen ei ainoastaan saa syntejään anteeksi vaan saa palata takaisin Jumalan suunnitelmaan ja jopa tärkeämpiin tehtäviin, kuin mistä Raamatun alkulehdillä oli puhe. Tästä kauan salassa pidetystä asiasta jo kerrottiin:

Jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut (ο θανατος εβασιλευσεν) yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon (της χαριτος) ja vanhurskauden lahjan runsauden (της δωρεας της δικαιοσυνης), tulevat elämässä hallitsemaan (εν ζωη βασιλευσουσιν) yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. (Kts. Rm 5:17)

Lähdetekstin ilmaisussa "oi tin perisseian tis haritos kai tis doreas tis dikaiosinis lambanontes" kerrotaan, että sekä armo, että vanhurskauden lahja ovat molemmat runsaita. Tämä taas tuo mieleen sen, mitä Johannes sanoi Jeesuksesta:

Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta (πληρης χαριτος και αληθειας). (Joh 1:14)

Oikeudenmukainen/vanhurskas on tietysti totuudenmukainen. Sanasta alithinos (totuudenmukainen, oikea) Juuso kertoo:

αληθινος, η, ον, (αληθης)

todellinen, todenperäinen, totinen, varsinainen, oikea, puhdas, selvä, vakaa Joh. 7:28. 17:3. 1.Thess. 1:9. 1.Joh 2:8. 5:20. y.. m.; αμπελος oikea viinipuu Joh. 15:1; το αληθινον mikä on todellista Luuk. 16:11;

καρδια totinen, vilpitön sydän Hepr. 10:22.

Jumala itse on se oikea, josta kaikki hyvä on syntynyt ja saa nimensä:

Niin Jeesus puhui pyhäkössä suurella äänellä, opetti ja sanoi: "Te tunnette minut ja tiedätte, mistä minä olen; ja itsestäni minä en ole tullut, vaan hän, joka minut on lähettänyt, on oikea (αληθινος) lähettäjä, ja häntä te ette tunne. Minä tunnen hänet, sillä hänestä minä olen, ja hän on minut lähettänyt." (Joh 7:28-29)

Synnin ja kuoleman vallasta pelastetun tehtävä siinä Jumalan uudessa luomakunnassa, joka on luotu Kristukseen, on kuninkaallinen. Kun luet seuraavan lauseen, älä anna sanan "palvella" hämmentää sinua. Kysehän on siitä, että sinä olet saanut hoitaaksesi taloudenhoitajan tehtävän Jumalan huoneessa. Pääoman laatukin on siinä sanottu selvästi: se on Jumalan moninainen armo.

Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla (harisma: armoitus), minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon (haris: armo) hyvinä huoneenhaltijoina (oikonomos). (1.Piet 4:10)

Jumalan huone on enemmän, kuin eläinkunta, se on enemmän kuin maapallo, se on enemmän kuin koko kosmos. Se on Uusi Luomakunta Kristuksessa. Nyt maailmaa hallitseva Saatana on enkeliruhtinas, jonka Jumala teki erittäin päteväksi ja antoi maan hänen hallittavakseen. Ruhtinas kuitenkin ylpistyi, ja nyt Jumala haluaa maailman hallitsijaksi omat lapsensa esikoisensa Herran Jeesuksen johdolla. Kapinan kukistaminen voimakeinoin ei käy päinsä, sillä silloin kapinaan vietellyillä ihmisillä ja tahattomasti sen valtapiiriin joutuneella luomakunnalla ei olisi pelastuksen mahdollisuutta.

Kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti niitäkin, jotka eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka on sen esikuva, joka oli tuleva. (Kts. Rm 5:15)

Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. (Rm 5:17)

Että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. (Rm 5:21)

Jeesuksen Kristus hallitsee Uutta Luomakuntaa armon valtaistuimelta. Jumala antaa armon, mutta meidän on itse päätettävä antaudummeko Jumala armon hallittavaksi.

Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille (Rm 6:12)

Tämä on jo toinen kerta, kun saamme valita, ketä tottelemme. Ensimmäinen valinnan paikka oli paratiisissa. Silloin ihminen valitsi väärin ja joutui Saatanan valtaan. Senjälkeen se on sitten ollutkin yhtä valhetta, vaivaa ja kuolemaa koko ihmissuvun meno. Ennen Jumalan pelastustoimia ei ihmisellä ollut reaalisia mahdollisuuksia pyristellä kuoleman valtaa vastaan. Mutta yhä vieläkin saatana tekee kaikkensa estääkseen orjiansa pääsemästä Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Uskovan on liityttävä hyvin kiinteästi Jeesukseen, ollakseen turvassa.

Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan. (Kts. Joh 14:23)

Pyhä Henki on "me", Isä ja Poika ja Henki yhdessä ja kun Hän tulee ihmiseen, yhtyy ihmisen Henki Jumalaan. Pyhä Henki ihmisessä siirtää ihmisen synnin tilasta armon tilaan. Ihmisestä tulee Jumalan moninaisen armon huoneenhaltija. Ja mikä on tämä huone? Se on Uusi Luomakunta. Jos sinua suuret ajatukset huimaavat, niin käy nyt istumaan. Sitten minä yritä kertoa, mikä on Uusi Luomakunta.

Luomakunnan alusta me olemme kuulleet paljon. Raamatun ensimmäisessä jakeessa sanotaan:

Bereshit bara Elohim et ha'shamayim ve et-ha'aretz. (1.Ms 1:1, hebr. mukaan)

Esikoisessaan/Alussa Jumala(t) loi Taivaat (2 taivasta; kaksikkomuoto!) ja maan.

Uusi Luomakunta on luotu Kristukseen


Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus (καινη κτισις); se, mikä on vanhaa (τα αρχαια), on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut. (2.Kor 5:17)

Uuden Luomuksen sisältö on Kristus, ja hänen huoneensa olemme me:

Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala. Ja Mooses tosin oli "palvelijana uskollinen koko hänen huoneessansa", todistukseksi siitä, mikä vastedes piti sanottaman, mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me (ου οικος εσμεν ημεις), jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen. (Hebr 3:4-6)

Sekä Luomakunnan alusta, että Uudesta Luomakunnasta käytetään Raamatun kreikankielisissä samaa sanaa "i ktisis". Syntiepisodi on näiden kahden luomakunnan väliltä kuin poispyyhkäisty, sillä Kristus on se esikoinen, jossa Jumala(t) loi taivaat ja maan. Uusi Luomakunta luodaan Kristukseen, joka on Jumalan kuva:

Hän on näkymättömän Jumalan kuva (εικων), esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa ( κτισεως). (Kts. Kol 1:15)

Hebrealaiskirjeessä Jumalan kuvasta käytetään sanaa haraktir:

Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva (χαρακτηρ) ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa, tullen enkeleitä niin paljoa korkeammaksi, kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän. (Hebr 1:1-4)

Hedbergin sanakirjan mukaan sanalla haraktir on seuraavat merkitykset:

χαρακτηρ, ηρος, ο,(χαρασσω, katso χαραγμα)

a) työkalu, jolla leikkaamista, veistämistä, painamista y.m.s. toimitetaan, templasin, leimasin;

b) leikkaamalla, veistämällä, painamalla saatu kuva, painekuva,

χαρακτηρ της υποστασεως Hänen (Jumalan) olemuksensa painekuva, Kristuksesta, joka on se kuva, jossa Isä täydellisesti ilmoittaa itsensä ja selvästi tunnetaan Hepr 1:3, vert. Joh. 14:9. *

Jumalan ihmisellä on Jumalan mieli, "karäktääri", mutta myös Paholainen pyrkii panemaan leimansa ihmiseen. Geenitekniikka ei vain näytä tuottavan odotettua tulosta, ja niin Saatanan uskolliset palvelijat ovatkin jo ryhtyneet merkkaamaan orjiansa nanoteknologian saavutuksilla. Raamatussa kyseisestä merkintätavasta käytetään sanaa "haragma", josta sanakirja kertoo:

χαραγμα, τος, το, (χαρασσω leikata, hakata sisään)

a) leikattu, poltettu l. painettu merkki, merkki Ilm. 13:16. 17. 14:9. 11. 16:2. 19:20. 20:4, joissa paikoissa oleva kuvaus on otettu Romalaisten ja Itämaalaisten tavasta, että sotamiehiä merkittiin otsaan tahi oikeaan käteen heidän päällikkönsä nimellä ja orjia heidän omistajansa nimellä, jotta tiedettäisiin, kenen väkeä he olivat;

b) veistokuva, kuva, epäjumalan Apt 17:29.

Paholaisen merkitsemisrieha on ihan tarpeeton. Paholainen on jo pannut leimansa ihmisen "karaktääriin". Ihmiskunnan historia todistaa sen, vaikka jotkut yksittäiset ihmiset vielä kuvittelevatkin olevansa "hyviä ihmisiä". Meidän on muututtava, mutta miten? Paavalin mukaan se käy näin:

Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. (Tiit 3:4-7)

Vanhurskautus tapahtuu sillä hetkellä kun uskomme Jumalan evankeliumin, tunnustamme Jeesuksen herruuden ja sitoudumme hänen kuolemaansa ottamalla kasteen. Kun Jumala noteeraa tämän, me saamme Pyhän Hengen lahjan, tullen osalliseksi Jumalan armosta.

Jumalan armo on tarkoitettu käytettäväksi. Sen ilmenemismuodot ovat monet, me voimme osoittaa armoa jopa Jumalaa kohtaan:

kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa (εχοντες χαριν προς ολον τον λαον). Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen. (Apt 2:47)

 

Jae on Apostolien tekojen toisen luvun viimeinen, siis Raamatun ehkä eniten siteeratun luvun tekstiä. Miten siis on mahdollista, että ilmaisu εχοντες χαριν προς ολον τον λαον yhδ vieläkin käännetään väärin? Sana haris tarkoittaa armoa, "eho" omistamista, hallussapitämistä (ehontes omistaen) ja pros on prepositio, joka ilmoittaa kenen hyväksi tai keneen asia kohdistuu. Seurakunnalla oli armo, jota se osoitti kaikkea kansaa kohtaan, eikä se ollut ollenkaan riippuvainen siitä, mitä oliko se kansan suosiossa vai ei.

Asuimme joskus Moskovassa, ja muutaman raitiovaunupysäkin päässä meistä asui veli, joka käänsi Raamattua kiinalaisen kotiseurakuntaliikkeen tarpeisiin. Sain valmiin käännöksen tämän vuoden keväällä, ja olen nyt sitä tutkinut innokkaasti. Odotin, että tästä muutoin varsin radikaalissa käännöksessä olisi uskallettu korjata ilmeinen virhe. Kun näin ei ollut tapahtunut, kerron tässä, miten minä lauseen kääntäisin:

kiittäen Jumalaa ja omaten armon kaikkea kansaa kohtaan. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen. (op/Apt 2:47)

Kun Jeesus Kristus tuli ihmisten tietoisuuteen, hänestä sanottiin:

Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. (Joh 1:14)

Luukkaan teksti tekee eron siitä, mitä mieltä ihmiset olivat Jeesuksesta itsestään ja mitä he ajattelivat Jeesuksen sanoista. Molemmat ovat myönteisiä, vaikka "armon sanat" herättivätkin kuulijoissa ihmetystä:

Ja kaikki lausuivat hänestä hyvän todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka hänen suustansa lähtivät; ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?" (Lk 4:22)

Jos Jeesus oli täynnä armoa ja totuutta, voidaan kohtuudella osoittaa, että myös Hänen seuraajiensa asenne kanssaihmisiin olisi sama, eikä niin kuin profeetta Joonalla, joka olisi mieluummin puhunut pukille, kuin saarnannut evankeliumia Israelin perivihollisille Niniven kaupungissa.

Armo on se pääoma, jolla Jumalan seurakuntaa rakennetaan. Evankeliumi, hyvä sanoma, on johdanto Jumalan armoon, ja vain se synnyttää uskon Jumalaan:

Sillä siitä, että julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista! Sillä jos vapaasta tahdostani sitä teen, niin minulla on palkka; mutta jos en tee sitä vapaasta tahdostani, niin on huoneenhaltijan toimi (οικονομιαν - "ekonomia") kuitenkin minulle uskottu. (1.Kor 9:16-17)

Käännöksestä voisi luulla, että Jumalan ekonomia, taloudenhoito olisi vain joidenkin tiettyjen viranhaltijoiden tehtävä. Lähdetekstissä ei kuitenkaan ole sanaa "toimi". Jos Jumala on antanut sinulle leiviskät - vaikkapa vain yhden sellaisen, käytä sitä, sillä jos Jumala on sinulle sen uskonut, olet sinäkin Jumalan "uskottu" mies sitä käyttämään.

Referenssitekstien kääntäjät ovat selvinneet jakeesta 1.Kor 9:17 suomalaista kollegaansa paremmin:

(GNT-V) ει γαρ εκων τουτο πρασσω μισθον εχω ει δε ακων οικονομιαν πεπιστευμαι

(KJV+) For1063 if1487 I do4238 this thing5124 willingly,1635 I have2192 a reward:3408 but1161 if1487 against my will,210 a dispensation3622 of the gospel is committed4100 unto me.

(RST) Ибо если делаю это добровольно, то [буду] иметь награду; а если недобровольно, то [исполняю только] вверенное мне служение.

 

Koko Jumalan kansa on Jumalan talouden hoitajia siinä määrin, kun Jumalan armo hänessä vaikuttaa:

Mutta kaiken loppu on lähellä. Sentähden olkaa maltilliset ja raittiit rukoilemaan. Ennen kaikkea olkoon teidän rakkautenne toisianne kohtaan harras, sillä "rakkaus peittää syntien paljouden". Olkaa vieraanvaraisia toinen toistanne kohtaan, nurkumatta. Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina. Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti. Amen. (1.Piet 4:7-11)

Luukkaan evankeliumissa Jeesus johdattaa meidät miettimään Jumalan taloudenhoitoon liittyviä kysymyksiä. Keskustelua on käyty maallisen taloudenhoitoon liittyvistä kysymyksistä, kun Jeesus sanoo:

Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän ei sallisi taloonsa murtauduttavan. Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee." (Lk 12:39-40)

Pietari oli hyvä oppilas. Hän kuunteli tarkkaavaisesti, ja teki asiallisia kysymyksiä:


Niin Pietari sanoi: "Herra, meistäkö sinä sanot tämän vertauksen vai myös kaikista muista?" (Lk 12:41)

Herra tekee vastakysymyksen ja vastaa siihen:


Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija (οικονομος), jonka hänen herransa asettaa (καταστησει) pitämään huolta hänen palvelusväestään (επι της θεραπειας αυτου), antamaan heille (του διδοναι) ajallaan heidän ruokaosansa (το σιτομετριον)? Autuas (Μακαριος) se palvelija (ο δουλος εκεινος - se orja), jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet (καταστησει αυτον) kaiken omaisuutensa hoitajaksi (επι πασιν τοις υπαρχουσιν αυτου). (Lk 12:42-44)

Suuressa talossa on monenlaisia astioita, toiset jalompaa ja toiset halvempaa käyttöä varten. Jumalan palvelusväestä käytetään sanaa θεραπεια, vrt. terapeutti. Huoneenhaltija, (οικονομος) on se, joka itsekin noudattaa Jumalan huoneen järjestystä. Vain nykyisessä armon ajassa uskolliseksi osoittautunut huoneenhaltija asetetaan hallitsemaan tulevaa maailmaa. Jos hän poikkeaa isäntänsä huoneen järjestyksestä (kr. oikonomia, "talon laki"), hänelle käy huonosti. Jeesus jatkaa:


Mutta jos palvelija (ο δουλος εκεινος - se orja) sanoo sydämessään: 'Herrani tulo viivästyy', ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä, niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille. Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä. Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään. (Lk 12:45-48)

Jeesuksella oli opetuslapsia, joita hän kasvatti Jumalan talouden hoitajiksi, niiden sijaan, jotka käyttivät asemaansa väärin. Tämä kertomus löytyy Luukkaan luvusta 16; tässä alku siitä:

Ja hän puhui myös opetuslapsilleen: "Oli rikas mies, jolla oli huoneenhaltija, ja hänelle kanneltiin, että tämä hävitti hänen omaisuuttansa. Ja hän kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Mitä minä kuulenkaan sinusta? Tee tili huoneenhallituksestasi; sillä sinä et saa enää minun huonettani hallita.' Niin huoneenhaltija sanoi mielessään: 'Mitä minä teen, kun isäntäni ottaa minulta pois huoneenhallituksen? Kaivaa minä en jaksa, kerjuuta häpeän. Minä tiedän, mitä teen, että ottaisivat minut taloihinsa, kun minut pannaan pois huoneenhallituksesta.' Ja hän kutsui luoksensa jokaisen herransa velallisista ja sanoi ensimmäiselle: 'Paljonko sinä olet velkaa minun herralleni?' Tämä sanoi: 'Sata astiaa öljyä'. Niin hän sanoi hänelle: 'Tässä on velkakirjasi, istu ja kirjoita pian viisikymmentä'. Sitten hän sanoi toiselle: 'Entä sinä, paljonko sinä olet velkaa?' Tämä sanoi: 'Sata tynnyriä nisuja'. Hän sanoi hänelle: 'Tässä on velkakirjasi, kirjoita kahdeksankymmentä'". (Lk 16:1-7)

Kyse on koko maailman herruudesta. Raha on se väline, jolla maailman johtajat nyt pelaavat, pakottaakseen kaikki rahaa rakastavat ihmiset hylkäämään Jeesuksen herruuden, niin kuin he itse ovat tehneet.

Ja herra kehui väärää huoneenhaltijaa siitä, että hän oli menetellyt ovelasti. Sillä tämän maailman lapset ovat omaa sukukuntaansa kohtaan ovelampia kuin valkeuden lapset. "Ja minä sanon teille: tehkää itsellenne ystäviä väärällä mammonalla, että he, kun se loppuu, ottaisivat teidät iäisiin majoihin. Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä. Jos siis ette ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille uskoo sitä, mikä oikeata on? Ja jos ette ole olleet uskolliset siinä, mikä on toisen omaa, kuka teille antaa sitä, mikä teidän omaanne on? Ei kukaan palvelija voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa."

Tämän kaiken kuulivat fariseukset, jotka olivat rahanahneita, ja he ivasivat häntä. Ja hän sanoi heille: "Te juuri olette ne, jotka teette itsenne vanhurskaiksi ihmisten edessä, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä mikä ihmisten kesken on korkeata, se on Jumalan edessä kauhistus. (Lk 16:8-15)


Sanan oikodomos merkityksestä Juuso Hedberg kertoo:

οικονομος, ου, ο, (οικος, νεμω jakaa, hoitaa) huoneenhaltija, taloudenhoitaja, haltija, hoitaja, hallitusmies Lk 12:42. 16:l. 3. 1.Kor 4:2. Gal 4:2;

της αδικιας = αδικος väärä, s. o. epärehellinen huoneenhaltija Lk 16:8;

της πολεως kaupungin taloudenhoitaja l. rahastonhoitaja Rm 16:23;

kuv. apostoleista ja muista kristinuskon julistajista, joiden toimena on julistaa ihmisille Jumalan neuvot heidän autuudestansa, μυστηριων του θεου Jumalan salaisuuksien hoitajat l. hallitusmiehet 1.Kor 4:1;

οικονομος θεου Jumalan huoneenhaltija, piispasta, jonka huostaan Jumala on uskonut huoneensa, s. o. seurakuntansa hoidon Tiit 1:7;

καλοι οικονομοι ποικιλης χαριτος θεου Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina 1.Piet 4:10.

Vaikka eri huoneenhaltijoilla saattaa olla ihmisen arvosteluperustein mitattuna eriarvoisia tehtäviä, on syytä muistaa, että Jumalan ensimmäinen arvosteluperuste on uskollisuus. Uskollinen piikatyttö on Jumalan silmissä paljon arvokkaampi kuin Jumalan huoneen järjestystä rikkova kuningas.

Ensimmäisen Korinttolaiskirjeen alussa Paavali tarttuu ongelmaan, joka oli syntynyt siitä, että uskovat olivat ryhtyneet arvostelemaan opettajiaan ja asettamaan heidän keskuudessaan toimivia vanhimpia paremmuusjärjestykseen. Mutta oliko joku rakentaja parempi kuin toinen? Joku piti yhtä parempana, kuin toinen, ja ne, joiden piti olla Jumalan rakennustyömaa, oikodomia, olikin muuttunut demokratiaksi, jossa joka puolue yritti nostaa valtaan omat suosikkinsa. Tilanne pakotti Paavalin kirjoittamaan perusteellisen selvityksen Jumalan huoneenrakennuksen, oikodomian, periaatteista, kts. 1.Kor 1:1-4:21. Aluksi tästä tekstistä vain pieni katkelma:

Niin pitäköön jokainen meitä Kristuksen käskyläisinä ως υπηρετας χριστου ja Jumalan salaisuuksien huoneenhaltijoina (οικονομους μυστηριων θεου). Sitä tässä huoneenhaltijoilta (εν τοις οικονομοις) ennen muuta vaaditaan, että heidät havaitaan uskollisiksi. (1.Kor 4:1-2)

Kreikkalaisessa kulttuurissa kasvaneet ihmiset olivat tottuneet siihen, että maan kaikki merkittävät henkilöt kuuluivat johonkin mysteeriuskontoon, jonka jäsenet muodostivat ikään kuin suljetun mafian. Mysteeriuskontoihin liityttiin tietyt aloitusmenot, initiaatioriitit, suorittamalla, joissa sitouduttiin kuolemanrangaistuksen uhalla olemaan paljastamatta kyseisen uskomusjärjestelmän asioita ulkopuolisille. Kristinuskon asenne "mysteerien" suhteen oli täysin päinvastainen. Kristuksen työtoverien tehtävä oli paljastaa ihmisille heille ennen tuntemattomia asioita sitä mukaa kuin ihmiset pystyivät ottamaan uutta vastaan.

Jumalan valtakunnassa korkeimmassa asemessa olevat henkilöt ovat ikään kuin kaikkein alhaisimmissa asemassa. Kyse on kuitenkin siitä, mistä vinkkelistä me asiaa katsomme. Se mitä ihmisten edessä on korkeaa, on Jumalan silmissä kauhistus.

Älköön siis kukaan kerskatko ihmisistä; sillä kaikki on teidän, teidän on Paavali ja Apollos ja Keefas, teidän on maailma ja elämä ja kuolema, nykyiset ja tulevaiset, kaikki on teidän. Mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on Jumalan. Niin pitäköön jokainen meitä Kristuksen käskyläisinä ως υπηρετας χριστου ja Jumalan salaisuuksien huoneenhaltijoina (οικονομους μυστηριων θεου). Sitä tässä huoneenhaltijoilta (εν τοις οικονομοις) ennen muuta vaaditaan, että heidät havaitaan uskollisiksi. Mutta siitä minä hyvin vähän välitän, että te minua tuomitsette tai joku inhimillinen oikeus; en minä itsekään tuomitse itseäni, sillä ei minulla ole mitään tunnollani, mutta en minä silti ole vanhurskautettu, vaan minun tuomitsijani on Herra. (1.Kor 3:21-4:4)

Työ Korintton uskovien keskuudessa oli haasteellista. Jos Paavali ei olisi nähnyt heitä Jumalan työmaana, hän olisi varmaan mielellään jättänyt koko porukan. Mutta hän jatkaa hengellisen elämän alkeiden opettamista ja selostaa vielä uudelleen tehtäväänsä Jumalan käskyläisenä. Saman kirjeen yhdeksännessä luvussa kyse on siitä, olisiko hänen pitänyt ottaa palkkaa niiltä, joiden opettaja hän oli. Ja sitten hän sanoo:

Samoin myös Herra on säätänyt, että evankeliumin julistajain tulee saada evankeliumista elatuksensa. Mutta minä en ole ainoatakaan näistä oikeuksistani hyväkseni käyttänyt. Enkä kirjoitakaan tätä siinä tarkoituksessa, että niitä minuun sovitettaisiin, sillä mieluummin minä kuolen. Ei kukaan ole minun kerskaustani tyhjäksi tekevä.
Sillä siitä, että julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista! Sillä jos vapaasta tahdostani sitä teen, niin minulla on palkka; mutta jos en tee sitä vapaasta tahdostani, niin on huoneenhaltijan toimi (οικονομιαν) kuitenkin minulle uskottu. (1.Kor 9:14-17)

Miksiköhän hän näin puhuu? Minun mieleeni tulevat ne orjat, jotka saivat kukin omat leiviskänsä isännän matkustaessa muille maille. Viisaat asioivat leivisköillään ja menestyivät hyvin tehtävässään. Kun Isäntä palasi, hän antoi uskollisille palvelijoilleen kaupunkeja hallittavaksi mutta se onneton, joka oli vain säilyttänyt saamansa pääoman, tuomittiin. Herran mielestä "laiska palvelija" olisi voinut antaa leiviskänsä rahanvaihtajien hoitoon, jolloin pääoma olisi tuottanut edes jonkinlaista tuottoa omistajalleen. Tässä annetaan lisäksi ymmärtää, että palkkapapeilla, vertauksen rahanvaihtajilla, ei tulevassa maailmassa ole enää palkkasaatavia eikä oikeuksia, he ovat saaneet osuutensa jo tässä maailmassa. Ja siksi Paavali mieluummin kuolisi, kuin menettäisi sen palkan, joka hänellä Kristuksen yhtiökumppanina Jumalan valtakunnassa on.

Jos olit tarkkana, huomasit, että lukemassamme 1.Kor 9:14-17 tekstissä ei ollut sanaa oikonomos, huoneenhaltija, vaan oikonomia, talon laki. Lisäämällä tekstiinsä sanan "toimi", on kääntäjä tehnyt käsitteestä "taloudenhoito" viran, mikä paremmin sopii palkkapappi- ja pakkokirkkojärjestelmään kuin Jumalan tapaan hoitaa asioita.

Sanasta oikonomia Juuso sanoo:

οικονομια, ας, η, (οικονομεω) huoneenhallitus, taloudenhoito, hallitus, talouden hoitajan virka, taloustoimi Luuk. 16:2. 3. 4;

kuv. apostolin virasta, οικονομιαν πεπιστευμαι minulle on uskottu huoneenhallitusvirka 1.Kor 9:17;

οη οικονομια του θεου Jumalan taloustoimi Kol 1:25;

sam. Jumalan huonekuntahallitus, s. o. laitos, jonka Hän on valmistanut ihmisten pelastukseksi 1.Tim 1:4;

του μυστηριου Hänen salaisuutensa taloustoimi Ef 3:9;

talousmeno Ef 1:10. 3:2.

Kolossalaiskirjeessä Jumalan salaisuuksien taloudenhoidosta kirjoitetaan:

Nyt minä iloitsen kärsiessäni teidän tähtenne, ja mikä vielä puuttuu Kristuksen ahdistuksista, sen minä täytän lihassani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on seurakunta, jonka palvelijaksi (διακονος) minä olen tullut Jumalan armotalouden mukaan (κατα την οικονομιαν του θεου), joka minulle on annettu teitä varten, täydellisesti julistaakseni Jumalan sanan, sen salaisuuden, joka on ollut kätkettynä ikuisista ajoista ja polvesta polveen, mutta joka nyt on ilmoitettu hänen pyhillensä, joille Jumala tahtoi tehdä tiettäväksi, kuinka suuri pakanain keskuudessa on tämän salaisuuden kirkkaus: Kristus teissä, kirkkauden toivo. (Kol 1:24-27)

Oikonomia, edellä huoneenhallitus ja talon laki, on tässä muuttunut armotaloudeksi, mikä ei ole suurikaan virhe itse asian kannalta, mutta kääntäjän oikeuksiin eivät tuonkaltaiset muutokset kuulu. Kääntäjän mielessä lieneekin kangastellut se aikakausien jako, jossa aikaa Adamista Moosekseen kutsutaan synnin valtakaudeksi, Mooseksesta Jeesukseen lain aikakaudeksi ja Jeesuksen ylösnousemuksesta hänen paluuseensa armon aikakaudeksi. Tämän kehityksen lopputuloksena seuraa sitten Valtakunnan aika, Tuhatvuotinen valtakunta.

Pahempi moka kääntäjälle on tullut jakeen Kol 1:25 lopussa. Sanat plirosai ton logon tou theou, täyttääkseni Jumalan sanan, on käännetty "täydellisesti julistaakseni Jumalan sanan", vaikka lähdetekstissä sanotaan "täyttääkseni Jumalan sanan".

…jonka palvelijaksi minä olen tullut Jumalan armotalouden mukaan, joka minulle on annettu teitä varten, täydellisesti julistaakseni Jumalan sanan (πληρωσαι τον λογον του θεου - tδyttääkseni Jumalan sanan).

Sekä KJV ja venäläinen synodaaliraamattu kääntävät sanan plirosai oikein:

Col 1:25

(GNT-V) ης εγενομην εγω διακονος κατα την οικονομιαν του θεου την δοθεισαν μοι εις υμας πληρωσαι τον λογον του θεου

(KJV+) Whereof3739 I1473 am made1096 a minister,1249 according2596 to the3588 dispensation3622 of God2316 which is given1325 to me3427 for1519 you,5209 to fulfill4137 the3588 word3056 of God;2316

(RST) которой сделался я служителем по домостроительству Божию, вверенному мне для вас, [чтобы] исполнить слово Божие,

Huoneenhaltija on rakennusmestari ja Jumalan sana on hänen piirustuksensa. Rakennus, jota hän rakentaa, on Jumalan huone, Jumalan perhe, Jumalan temppeli. Siinain vuorella Moosekselle näytettiin Ilmestysmajan piirustukset, ja käskettiin tekemään Jumalan asumus tarkkaan piirustuksien mukaan. Uuden Liiton seurakunnalle on myös annettu piirustukset, Jumalan Elävä Sana, jonka mukaan rakennetaan Jumalan seurakuntaa, huonetta, jossa Jumala itse, Kristus itse ja Pyhä Henki itse asuu. Rakennusmestarin ensisijaisena tehtävänä ei ole julistaa vaan rakentaa, ja siksi tekstissäkin on verbi πληρόω, tδyttää. Tarkemmat tiedot sanoista pliroo ja pliroma löydät Juuson sanakirjan sivuilta 437 ja 438.

Meiltä jäi katsomatta, mitä huoneenhaltijasta Galatalaiskirjessä sanotaan. Siinä tapaamme sanan oikonomos lauseessa jakeessa Gal 4:2:

Mutta minä sanon: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, ei hän missään kohden eroa orjasta, vaikka hän onkin kaiken herra; vaan hän on holhoojain ja huoneenhaltijain alainen (υπο επιτροπους εστιν και οικονομους) isän määräämään aikaan asti (αχρι της προθεσμιας του πατρος). (Gal 4:1-2)

Galatan maakunnan uskoville osoitetussa kirjeessä käsitellään lain ja myös luonnonlain suhdetta Jumalan armoon. Ongelmanasettelusta sanotaan luvun 2 lopussa:

En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut. Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna? Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta? (Gal 2:21-3:2)

Kukaan ei saa Pyhää Henkeä siitä, että hänelle esitetään vaatimuksia. Vain usko Jumalan Sanaan, Jeesukseen voi herättää toivon, ja toivo Jeesukseen elämän. Niin pieni asia, kuin usko Jumalan sanaan onkin - vain muutaman lauseen varassa se lähti Abramikin liikkeelle - se on Jumalan voima kaikille, jonka sen mukaan toimivat. Eikä tämä usko ole sidottu geneettiseen perimään, eikä omiin saavutuksiin.

Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan. Mutta minä sanon: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, ei hän missään kohden eroa orjasta, vaikka hän onkin kaiken herra; vaan hän on holhoojain ja huoneenhaltijain alainen (υπο επιτροπους εστιν και οικονομους) isän määräämään aikaan asti (αχρι της προθεσμιας του πατρος). Samoin mekin; kun olimme alaikäisiä, olimme orjuutetut maailman alkeisvoimien alle. Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan. (Gal 3:28-4:5)

Vaikka galatalaiskirjeen tarkoituksena onkin selvittää lain ja armon erojen väärinymmärtämisestä syntynyt eksytys, Paavali kertoo myös Siinain lakiliiton aikaisten palvelijoiden olleen huoneenhaltijoita, hoitamassa Jumalan Israelia. Samoin teki Jeesus. Mutta matkan kohti Ikuista Jerusalemia oli jatkuttava, huolimatta siitä, etteivät Vanhan Liiton ajan huoneenhaltijat selvinneet tehtävästään.

Efesolaiskirjeen jakeessa 1:10 "oikonomia" on käännetty armotaloudeksi:

siitä armotaloudesta (εις οικονομιαν), minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, - oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä. (Ef 1:10)

Päätös yhdistämistä on tehty "ennen maailman perustamista".


Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, niinkuin hän ennen maailman perustamista (προ καταβολης κοσμου) oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa, edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan, sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa, jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan (κατα Aτο TSBτον Aπλουτος TSBπλουτον της χαριτος αυτου). Tätä armoa (oik: jossa) hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi, tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä - siitä armotaloudesta (εις οικονομιαν), minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, - oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä. (Ef 1:3-10)

Efesolaiskirjeen jakeessa 3:2 "oikonomia" on käännetty "armon taloudenhoidoksi":

 

Olette kaiketi kuulleet siitä Jumalan armon taloudenhoidosta (την οικονομιαν της χαριτος), mikä on minulle teitä varten annettu (Kts. Ef 3:2)

Galatian maakunnan uskovat olivat gallialaisia, joita siihen aikaan asui nykyisen Turkin alueella sijainneessa Galatian maakunnassa, oli tieto siitä, että he olivat saaneet Jumalan valtakunnan kansalaisoikeudet ilman ympärileikkausta ja ilman muiden juutalaisten rituaalien noudattamista oleellisen tärkeä. Mutta vielä tärkeämpi heille oli tieto siitä, mitä heistä oli Jumalan yhteydessä tuleva ja minne he olivat menossa:


Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä. Sen takia minä, Paavali, teidän, pakanain, tähden Kristuksen Jeesuksen vanki, notkistan polveni - olette kaiketi kuulleet siitä Jumalan armon taloudenhoidosta (την οικονομιαν της χαριτος), mikä on minulle teitä varten annettu, että näet tämä salaisuus on ilmestyksen kautta tehty minulle tiettäväksi, niinkuin olen siitä edellä lyhyesti kirjoittanut; josta te sitä lukiessanne voitte huomata, kuinka perehtynyt minä olen Kristuksen salaisuuteen, jota menneiden sukupolvien aikana ei ole ihmisten lapsille tiettäväksi tehty, niinkuin se nyt Hengessä on ilmoitettu hänen pyhille apostoleilleen ja profeetoille: että näet pakanatkin ovat kanssaperillisiä ja yhtä ruumista ja osallisia lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa evankeliumin kautta, jonka palvelijaksi minä olen tullut Jumalan armon lahjan kautta, joka minulle on annettu hänen voimansa vaikutuksesta. (Ef 2:19-3:7)

Evankeliumi ei suinkaan ole evankeliumi syntien anteeksiannosta, vaikka sekin siihen sisältyy. Tässä sitä sanotaan evankeliumiksi Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta. Koko tämän rikkauden Jumala tahtoo saattaa taivaallisten hallitusten ja valtojen "tietoon" seurakunnan kautta:

Minulle, kaikista pyhistä halvimmalle, on annettu tämä armo: julistaa pakanoille evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta (ανεξιχνιαστον) rikkaudesta ja saattaa kaikille ilmeiseksi (και φωτισαι TSBπαντας), mitä on sen salaisuuden taloudenhoitoBAοικονομια TSκοινωνια του μυστηριου), joka ikuisista ajoista asti on ollut kätkettynä Jumalassa (αποκεκρυμμενου απο των αιωνων εν τω θεω), kaiken Luojassa (τω τα παντα κτισαντι), (+TSBδια TSBιησου TSBχριστου - Jeesuksen Kristuksen kautta) että Jumalan moninainen viisaus (η πολυποικιλος σοφια του θεου) seurakunnan kautta nyt tulisi taivaallisten hallitusten ja valtojen tietoon (ινα γνωρισθη) sen iankaikkisen aivoituksen mukaisesti, jonka hän oli säätänyt Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme, jossa meillä, uskon kautta häneen, on uskallus ja luottavainen pääsy (TSBτην προσαγωγην) Jumalan tykö. (Ef 3:8-12)

Pietari sanoo samasta asiasta näin:

Sitä pelastusta ovat etsineet ja tutkineet profeetat, jotka ovat ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta, ovat tutkineet, mihin tai millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen Henki viittasi, edeltäpäin todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta. Ja heille, koska he eivät palvelleet itseänsä, vaan teitä, ilmoitettiin se, mikä nyt on teille julistettu niiden kautta, jotka taivaasta lähetetyssä Pyhässä Hengessä ovat teille evankeliumia julistaneet; ja siihen enkelitkin halajavat katsahtaa. (1.Piet 1:10-12).

 

Jumalan ekonomia on laajenevaa taloutta. Joissakin käsikirjoituskopioissa puhutaankin talonrakentamisesta, oikodomiasta siellä, missä joku toinen tekstiversio käyttää sanaa oikonomia. Näin esimerkiksi Paavali 1. kirjeessään Timoteukselle.

Niinkuin minä Makedoniaan lähtiessäni kehoitin sinua jäämään Efesoon, käskeäksesi eräitä kavahtamaan, etteivät vieraita oppeja opettaisi eivätkä puuttuisi taruihin ja loppumattomiin sukuluetteloihin, jotka pikemmin edistävät turhaa mietiskelyä kuin Jumalan armotaloutta (η Sοικοδομιαν Jumalan rakennushanketta TBAοικονομιαν θεου: Jumalan talonpitoa), joka perustuu uskoon (την εν πιστει), niin kehoitan nytkin. Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta. Muutamat ovat hairahtuneet niistä pois ja poikenneet turhiin jaarituksiin, tahtoen olla lainopettajia, vaikka eivät ymmärrä, mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät. (1.Tim 1:3-7)

Sanan oikodomia käytöstä Juuso huomauttaa:

οικοδομια, ας, η, (οικοδομεω) huoneen rakentaminen, rakennus, θεου 1.Tim 1:4, jossa toinen lukuparsi on οικονομιαν. *


Jossain vaiheessa Paavali oli ollut Tiituksen kanssa Kreetan saarella. Raamattu ei kerro yksityiskohtia heidän työstään Kreetalla, mutta Tiitukselle osoitetusta kirjeestä voimme lukea:

Minä jätin sinut Kreettaan sitä varten, että järjestäisit, mitä vielä jäi järjestämättä, ja että asettaisit, niinkuin minä sinulle määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat (πρεσβυτερους), jos missä olisi joku nuhteeton, yhden vaimon mies, jonka lapset ovat uskovia, eivät irstaudesta syytettyjä eivätkä niskoittelevia. Sillä seurakunnan (-) kaitsijan (τον επισκοπον) on, niinkuin Jumalan huoneenhaltijan (ως θεου οικονομον) tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä, vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensähillitseväinen; hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet. (Tiit 1:5-9).

 

Paavali ei ehtinyt huolehtia kaikista seurakunnista, jotka olivat syntyneet hänen työnsä vaikutuksesta. Näille uskoville hän oli kuitenkin vanhin, eikä hänellä ollut oikeutta hylätä lapsiaan oman onnensa, eikä edes yksin Pyhän Hengenkään johtoon, etteivät vieraat henget ja vieraat opettajat lapsia pettäisi. Toisaalta oli niillä uskovilla, jotka olivat tulleet uskoon Paavalin kautta, oikeus odottaa saavansa juuri Paavalilta ohjausta siitä, miten tästä jatketaan. Paavali ratkaisi asian määräämällä jonkun uskovista ikään kuin sijaisekseen. Kreetalle hän lähetti Tiituksen valitsemaan sopivat miehet tehtävään, joita hän tässä nimittää vanhemmiksi (πρεσβύτερος) ja kaitsijoiksi (επίσκοπος) ja muistuttaa, ettδ heidän tulee täyttää muutkin ominaisuudet, joita Jumalan huoneen haltijalta odotetaan.

Hebrealaiskirjeen luvun 3 alussa verrataan Jeesusta Moosekseen. Mooseksesta käytetään sanaa therapon, joka Juuson mukaan, kts. sivu 231, tarkoittaa hoitajaa, auttajaa ja palvelijaa. Therapeutin asema on siis alempi, kuin oikonomoksen, josta tässä ei kuitenkaan ole kysymys, sillä teksti puhuu Jeesuksesta, temppeli - se on Jumalan huoneen - rakentajasta, eikä sen taloudenhoitajasta.

Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen, joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli "uskollinen koko hänen huoneessansa". Sillä hänen on Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan niin paljoa suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan kunnia on suurempi kuin huoneen. Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala. Ja Mooses tosin oli "palvelijana (ως θεραπων) uskollinen koko hänen huoneessansa (εν ολω τω οικω αυτου)", todistukseksi siitä, mikä vastedes piti sanottaman, mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana (ως υιος επι τον οικον αυτου); ja hänen huoneensa olemme me (ου οικος εσμεν ημεις), jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen. (Hebr 3:1-6)

Jakeen 3:6 käännöksestä voi kyllä saada sellaisen käsityksen, että huoneenhaltija on sama kuin huoneen haltija. Pieni vilkaisu lähdetekstiin tai muihin käännöksiin selvittää asian.


mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa (επι τον οικον αυτου) haltijana; ja hänen huoneensa olemme me (ου οικος εσμεν ημεις), jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen. (Hebr 3:6)

Heb 3:6

(GNT-V) χριστος δε ως υιος επι τον οικον αυτου ου οικος εσμεν ημεις Aεανπερ TSBεανπερ την παρρησιαν και το καυχημα της ελπιδος TSBμεχρι TSBτελους TSBβεβαιαν κατασχωμεν

(KJV+) But1161 Christ5547 as5613 a son5207 over1909 his own848 house;3624 whose3739 house3624 are2070 we,2249 if1437, 4007 we hold fast2722 the3588 confidence3954 and2532 the3588 rejoicing2745 of the3588 hope1680 firm949 unto3360 the end.5056

(RST) а Христос--как Сын в доме Его; дом же Его--мы, если только дерзновение и упование, которым хвалимся, твердо сохраним до конца.

 

Hebrealaiskirjeen jakeen 10:21 käännöksessä käytetään samaa ilmaisua:

ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija (επι τον οικον του θεου), (Hebr 10:21)

Sanaa oikodomos ei tämänkään kohdan kreikkalaisessa tekstissä ole:

(GNT-V) ην ενεκαινισεν ημιν οδον προσφατον και ζωσαν δια του καταπετασματος BAτουτ BAεστιν TSτουτεστιν της σαρκος αυτου και ιερεα μεγαν επι τον οικον του θεου (Hebr. 10:20-21, kr. txt)

Jeesus on enemmän kuin huoneenhaltija (oikodomos), sillä ilmaisun epi ton oikon tou theou prepositio "epi" kertoo hänen olevan Jumalan huoneen "päällä", ja kuten jo luimme, Jumalan huone olemme me, kts. Hebr 3:6. Tässä Jumalan huoneessa on osa, kaikkeinpyhin, johon meilläkin on pääsy Jeesuksessa Kristuksessa:

Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta, ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija (επι τον οικον του θεου)", niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä; pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen; ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin; älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän. Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat. (Hebr 10:19-27)

Jätetään tähänkin jakeiden 10:20-21 kontrollitekstit, kun ne tähän tuli haettua:

Heb 10:20

(GNT-V) ην ενεκαινισεν ημιν οδον προσφατον και ζωσαν δια του καταπετασματος BAτουτ BAεστιν TSτουτεστιν της σαρκος αυτου

(KJV+) By a new4372 and2532 living2198 way,3598 which3739 he hath consecrated1457 for us,2254 through1223 the3588 veil,2665 that is to say,5123 his848 flesh;4561

(RST) который Он вновь открыл нам через завесу, то есть плоть Свою,

Heb 10:21

(GNT-V) και ιερεα μεγαν επι τον οικον του θεου

(KJV+) And2532 having a high3173 priest2409 over1909 the3588 house3624 of God;2316

(RST) и [имея] великого Священника над домом Божиим,

 

Pietarin ensimmäisessä kirjeessä sana oikodomos esiintyy jakeessa 4:10:

Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla (χαρισμα), minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina (ως καλοι οικονομοι ποικιλης χαριτος θεου). (1.Piet 4:10)

Huoneenhaltijan valuutta on armo. Pietari ei käy lyhyessä kirjeessään esittämään Jumalan armon moninaisia ilmenemismuotoja, vaan sanoo lyhyesti:

Mutta kaiken loppu on lähellä. Sentähden olkaa maltilliset ja raittiit rukoilemaan. Ennen kaikkea olkoon teidän rakkautenne toisianne kohtaan harras, sillä "rakkaus peittää syntien paljouden". Olkaa vieraanvaraisia toinen toistanne kohtaan, nurkumatta. Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina. Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti. Amen. (1.Piet 4:7-11)


Takaisin Osmon kotisivulle