Kaarlo lähetti linkin Iltalehden artikkeliin "Suomi ei tunnusta Ukrainan kansanmurhaa". Artikkeli on päivätty 25.11.2008 ja sitä on päivitetty 26.11.2008. Artikkelissa kerrotaan, ettei Suomen tasavalta ulkoministeri Alexander Stubbin mukaan ole tunnustamassa "Ukrainan holodomoria eli miljoonien ihmisten nälkäkuolemaa 1932-1933 kansanmurhaksi". Ulkoministeri Stubbin esittämät perustelut ovat niin paksuja, että niitä voi pitää merkkinä siitä, miten kevyesti EU-maan valtiojohto suhtautuu miljoonien ihmisten systemaattiseen tappamiseen.

Iltasanomat kertoo Stubbin mm. lausuneen, että "ymmärrämme, miksi Ukraina pitää tätä asiaa esillä, mutta suhtaudumme hieman varauksellisesti tämäntyyppisten tragedioiden politisoimiseen ja käsittelyyn kansainvälisillä foorumeilla".

Osmo Pöystin kommentteja edellisen johdosta:

1. EU on vaatinut mm. Turkilta ensimmäisen maailmansodan aikana armenialaisia kohtaan suoritetun kansanmurhan tunnustamista ehtona jäsenneuvottelujen jatkamiselle. Miten Alexander Stubb ja hänen johtajansa selittävät sen, että Ukrainan kansanmurhaa tarvitse edes tunnustaa kansanmurhaksi?
2. Useat EU:n jäsenmaat ovat tehneet rangaistavaksi teoksi juutalaisia vastaan tehdyn kansanmurhan kieltämisen. Onko siis ukrainalaisten henki halvempi kuin juutalaisten? Jos holokausti tunnustetaan kansanmurhaksi, mutta holodomoria ei, on perustelua olettaa, että Suomi (ja EU myös) hyväksyy sosialistien suorittamat kansanmurhat, mutta ei kansallissosialistien suorittamia kansanmurhia.
3. Ukrainan kansanmurha oli poliittinen teko. Ei sitä kukaan ole politisoinut. Ukrainan kansanmurhan suoritti poliittinen puolue hävittääkseen poliittiset ja muutkin ideologiset vastustajansa, ja jopa ne, jotka eivät vain uskoneet sosialismiin.
4. Ukrainan kansanmurhan nimittäminen "tragediaksi" on sellainen termi, joka ei kuulu rikoslain piiriin. Rehellinen mies sanoisi seitsemän miljoonan ihmisen kansanmurhaa seitsemän miljoonaa ihmishenkeä tuhonneeksi kansanmurhaksi; ja kun kysymys on kansanmurhasta, se kuuluu koko maailman tietoisuuteen.
5. Kansainvälisillä foorumeilla käsitellään jatkuvasti kansanmurhia ja pienempiäkin "tragedioita". Vain YK:n valvonnassa suoritettujen joukkoteurastusten kanssa on ongelmia. Olisiko niin, että Ukrainan kansanmurha olikin sellaisen puolueen suorittama, jota YK haluaa suojella?

Iltasanomat kertoo Stubbin lausuneen myös, että "pidämme Ukrainan nälänhätää historiallisena tragediana".

Osmon kommentti edellisen johdosta:

1. Peruskoulun oppikirjassa kerrottiin, ettei Euroopassa ole ollut luonnonvoimien aiheuttamaa suurta nälänhätää sitten Irlannin perunaruttovuosien. Kas, kun ne eivät siihen kirjoittaneet, että jaas, antaas olla, olihan se Ukrainan "nälänhätä" 1930-luvulla, se, jossa kuoli joka viides ukrainalainen.

Iltasanomat kertoo Stubbin lausuneen, että holodomorin "75-vuotismuistopäivä on tärkeä mahdollisuus kunnioittaa heitä".

Osmon kommentti edellisen johdosta:

1. Kunnioittaa ketä? Tappajia vai tapettuja? Sosialistien Ukrainassa tappamia ihmisiä ei kunnioituksella pelasteta, mutta rehellinen ihminen tunnustaisi ainakin faktat. Kun kerran Kansallissosialistien puolue on kielletty, pitäisi myös muut, samanlaisia tekoja tehneet sosialistipuolueet kieltää. Se olisi vähintä, mitä jälkipolvet voisi vielä tehdä.

Iltasanomat kertoo Stubbin lausuneen, että "tämäntyyppisiä tragedioita on historiassa niin paljon. Jos lähdemme setvimään jokaista perin pohjin, tulee vaikeuksia".

1. Stubbin sanakikkailu "tragedialla" iljettää. Ukrainan holodomorin kaltaista kansanmurhaa en ainakaan minä tiedä yhtään. Voisikohan herra Stubb nyt marssittaa esiin ne historioitsijat, jotka kertoisivat jostakin vastaavasta. Euroopassa viime vuosisadalla oli ainoastaan yksi vuosi, 1933, jolloin Valtio tappoi omassa maassaan olevia kansalaisia kertaheitolla seitsemän miljoonaa, heistä suurin osa lapsia. Ukrainan kansanmurha oli äärimmäisen kylmäverinen ja harkittu: se tehtiin sellaista kansanosaa kohtaan, jolla ei ollut mitään mahdollisuutta puolustautua. Ennen kansanmurhan alkua kaikki itsepuolustukseen kykenevät ihmiset oli jo tapettu tai viety keksitysleireille eri puolille Neuvostoliittoa, ja kun vilja ja siemenviljatkin 1932 kerättiin maaseudulta pois, ei maan vähäväkisille jäänyt edes luuta käteen.
2. Stubbin puheet siitä, että Ukrainan "tragediaa" pitäisi erityisesti tutkia, on silmille sylkemistä. En pidä mahdollisena, että kukaan ukrainalaisten kanssa tekemisissä ollut, olisi voinut välttyä kuulemasta massoittain yksityiskohtaisia kertomuksia kansanmurhasta ja sen tekijöistä. Kaiken lisäksi Ukraina on avannut salaisen poliisin arkistot. Jos Suomen ulkoministeriössä ei tasan tarkkaan tiedetä, mitä Ukrainassa 1932-1933 tapahtui, olisi paras lakkauttaa koko laitos ja periä sen työntekijöiltä seitsemänkymmenen viiden vuoden palkka takaisin.
3. Vihjailut vaikeuksista, jotka saattavat kohdata niitä, jotka lähtevät tutkimaan "jokaista" holodomorin kaltaista "tragediaa" on selvää uhkailua, koska tutkittavana on vain yksi "vastaava" tapaus, sillä toinen, hieman saman tapainen kansanmurha, holokausti, on perusteellisesti selvitetty. Armenialaisten "suuri ahdistus" ja Pontoksen kreikkalaisten genoktonia ovat mittasuhteiltaan paljon pienempiä. Niitä suuremmat taas, kuten venäläisten ja kiinalaisten omaa kansaansa vastaan suorittamat ideologiset puhdistukset eivät siinä määrin ole kansainvälisiä tapahtumia, kuin Venäjän kommunistien johdolla tehty ukrainalaisten kansanmurha.
4. Stubbin väite siitä, että tosiasioiden etsiminen - mikä tässä tapauksessa tarkoittanee tosiasioiden tunnustamista - toisi mukanaan vaikeuksia, on kyllä tavallaan totta. Suurempiin vaikeuksiin joudutaan kuitenkin silloin, kun tosiasioita ei tunnusteta.

Iltasanomat kertoo Stubbin lausuneen, että "jos mennään virallisten julistusten linjalle, se on valitettavasti kansainvälisissä piireissä loputon suo".

Osmon kommentti:

1. Herra Stubb ei näytä ollenkaan välittävän siitä, että kansainvälisissä piireissä julkaistaan valtavat määrät "virallisia julistuksia", joilla ei ole mitään konkreettista pohjaa. Se, jos mikä on "loputon suo". Mutta kun on olemassa suuri asia, jolla on suuri merkitys, ja joka perustuu selviin faktoihin, on sen tunnustamatta jättäminen nähtävä vihamielisenä tekona koko sivistynyttä maailmaa kohtaa.

Iltasanomat kertoo Stubbin opiskeluaikanaan perehtyneen "tapahtumiin".

Osmon kommentti:

1. Herra Stubb saattaa olla perehtynyt "tapahtumiin", mutta hän puhuu niistä kuin KGB upseeri, jolta katumus ja parannus on jäänyt tekemättä.

Otsikolla "Unohdettu nälkäterrori" Iltasanomat esittää muutamia väitteitä holodomorista. Ensimmäinen oikaisua vaativa asia sisältyy heti otsikkoon. Ukrainan "nälkäterrori" ei ole unohdettu kansanmurha vaan suurelta yleisöltä salattu kansanmurha. Sen salaamiseen osallistui jopa Yhdysvaltojen poliittinen johto ja mm. New York Times, jonka Pulitzer-palkinnolla palkittu reportteri väitti kansanmurhaa paikan päällä selostaneen Gareth Jonesin eri lehdissä julkaistuja kirjoituksia valheiksi. Toinen asia, joka Iltasanomien tietoiskussa on virheellinen, on väite Stalinin juutalaisvainojen 10 miljoonasta uhrista. Todellinen luku on paljon pienempi; Venäjällä ei edes ollut kymmentä miljoonaa juutalaista Stalinin aikana. Satoja tuhansia siirrettiin kyllä Siperiaan kuolemaan, mutta hyvin suuri osa maan juutalaisväestöstä oli korkeissa asemissa Neuvostoliitossa ennen Stalinin aikaa, Stalinin aikana ja sen jälkeen. Holodomorista puheen ollen on lisättävä, että Yhdysvaltojen juutalaisjärjestöt avustivat Ukrainan kaupungeissa asuvia juutalaisia juuri niinä vuosina, kun Ukrainan omaa maaseutuväestöä tuhottiin.

Ehkä paljastavin Ukrainan holodomoria koskeva ristiriita paljastuikin aivan yllättäen siinä, että kun presidentti Jushenko aikoi käydä Israelissa, hän ei saanut maahantulolupaa, koska pelättiin hänen tekevän rinnastuksia seitsemän miljoonaa ukrainalaista ja kuusi miljoonaa juutalaista teurastaneiden poliittisten järjestelmien välillä. Israelissa tunnetaan pahaa omaatuntoa sosialismin rikosten takia, eikä syyttä. Mutta ainut tie pahan omantunnon puhdistamiseen on Jeesuksen veri; syntien tunnustamista unohtamatta. Ja jollei joku tässä maailmassa siihen taivu, se katkeaa. Eikä siinä rahakaan auta.

op/2008-11-28