Rm 1 27

Perverssi kiima

Paavali kertoo, miten on käynyt niiden, jotka eivät ole pitäneet katoamattoman Jumalan kirkkautta arvossa:

1:22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet
1:23 ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
1:24 Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa,
1:25 nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.
1:26 Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen;
1:27 samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa,
ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.
1:28 Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.

Ajatuskulku on lyhykäisyydessään seuraava: Kun valot sammuvat, tulee pimeää. Jumalan kirkkaus - Totuus, Rakkaus ja Elämä - ovat ne valot, joiden alla kukat kasvavat. Häiriöitä tulee heti, kun niistä poiketaan.

Ajatus Jumalasta on korkein mielleyhtymä, mitä ihmisaivoja koskaan on askarruttanut. Jo abstraktiotasoltaan alhaisemmat yleistykset Rakkaus, Totuus ja Elämä ovat yhä edelleen määrittelemättä ja inhimillisen tiedon saavuttamattomissa. Mutta ne ovat ohjenuoria, suuntaviittoja ja päämääriä, jotka vaativat kunnioitusta pelkällä olemassaolollaan, kunnioitusta siinä, että niitä noudatetaan käytännön toimissa.

Rakkaus, Totuus tai Elämä eivät ole kappaleita, joita voitaisiin pitää kämmenellä tai valokuvata. Ja kuitenkin ne ovat jokapäiväiselle elämälle välttämättömiä, yhtä hyvin kuin Jumala itse. Jopa veronkerääjä vaatii totuudenmukaista asioiden julkituomista. Mutta miksi hän ei sitten halua kunnioittaa Jumalaa, jos hän vaatii jumalallisten periaatteiden noudattamista muilta?

Paavali väittää, että ihminen tuli tyhmäksi kehumalla olevansa viisas. Tosi viisas ei koskaan kehu, sillä hän tietää rajansa ja rajoituksensa. Hän ei saata itseään sellaiseen tilanteeseen, etteikö voisi tarvittaessa kääntyä jonkun itseään viisaamman puoleen apua ja neuvoja saadakseen.

Paavalin väite perustuu syntiinlankeemuskertomukseen. Käärme lupasi ihmiselle, että hän tulisi viisaaksi kuin Jumala nauttimalla hyvän ja pahan tiedon puun hedelmiä. Eevan ja Aatamin logiikka petti, sillä hän ei tajunnut hyvän ja pahan tietämisestä hänelle aiheutuvia vastuita: Viisaalta vaaditaan enemmän. Aatami oli luotu vaeltamaan Jumalan yhteydessä. Jumalalta hän sai aina tarvittavan avun, tiedon ja viisauden, mutta nyt jopa yhteys Jumalaan katkesi, kun Aatami oli pyrkinyt jumalaksi Jumalan rinnalle.

Katkaistuaan välinsä Jumalan kanssa ihminen ajautui uskontoon. Auringonpalvonta on ensimmäinen tunnettu uskonto. Auringonpalvojat palvoivat luotua, eivät Luojaa. Mutta tyhmiä kun olivat, eivät he hairahdustaan huomanneet. Aurinko tuntui paljon konkreettisemmalta, kuin abstraktiset rakkaus, totuus ja elämä. Aurinko ei myöskään esittänyt moraalisia vaatimuksia. Papit ja poliitikot tunsivat olevansa vapaita keksimään pelisäännöt itse. Ja tässä sitä sitten ollaan, perverssin maailman keskellä. Globalisaation puuhamiehet ne siellä kirjoittelevat taas uusia pelisääntöjä, koska entiset pelisäännöt on tunnistettu pahoiksi taas kerran. Ainoastaan Jeesuksen pelisäännöt ovat muuttumattomat, sillä ne ovat alusta alkaen olleet hyvät. Raamattu ei syyttä ole maailman ostetuin kirja ja luetuin kirja. Kelpaako se perversseille, on jo aivan eri asia.

Takaisin sivulle ALLILOUS