1 Kor 12:25.

Karismat keskinäisen huolenpidon välineinä

##karismat

Israelin kansa syntyi, koska Jumala halusi perustaa vaihtoehtoisen yhteiskunnan synnin turmeleman ihmiskunnan sijaan. Jeesuksen solmiman Uuden Liiton aikana tämä suunnitelma saavuttaa kaikki maailman kansat.

Uuden Liiton kansan nimi on kreikaksi ekklesia, uloskutsutut, mikä suomeen on tulkittu sanalla seurakunta. Paavali vertaa seurakuntaa ihmisruumiiseen:

Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian, ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan. (Kts. 1.Kor 12:24-25)

Seurakunta on heti alusta alkaen tarkoitettu maailman laajuiseksi uskovien yhteydeksi. Kun Juudean kristityt näkivät Raamatun kirjoittamisen aikana nälkää, he saivat taloudellista avustusta kreikkalaisen Akaian maakunnan uskovilta. Sama keskinäinen huolenpito on jatkunut tähän asti aitojen uskovien kesken, mutta seurakunnan jäljitelmät eivät ole siihen pystyneet.

Seurakunnan käytettävissä on tulevan maailmanajan voimia, joita myös Kristuksen ylösnousemuksen voimiksi ja karismoiksi kutsutaan. Näitä voimia käyttämällä keskinäisen huolenpidon spektri ulotetaan laajemmaksi, kuin pelkäksi seurakunnan sisäiseksi sosiaaliseksi vastuuksi.

Karisma, kreikaksi "harisma" on johdannainen sanasta "haris", armo. Karismalla tarkoitetaan siis armon ilmenemistä tekoina, sanoina tai erilaisina hengellisinä kykyinä. Johdonmukaista olisi siis kääntää sana karisma suomeksi sanalla "armoitus". Epätarkoissa käännöksissä karismoista käytetään joskus nimeä "lahja" tai "armolahja". Pyhän Hengen armoituksista eli karismoista on lyhyt yhteenveto Ensimmäisen korinttolaiskirjeen jaksossa 12:1-11.

12:1 Mutta mitä hengellisiin lahjoihin tulee, niin en tahdo, veljet, pitää teitä niistä tietämättöminä.
12:2 Te tiedätte, että kun olitte pakanoita, teitä vietiin mykkien epäjumalien luo, miten vain tahdottiin.
12:3 Sentähden minä teen teille tiettäväksi, ettei kukaan, joka puhuu Jumalan Hengessä, sano: "Jeesus olkoon kirottu", ja ettei kukaan voi sanoa: "Jeesus olkoon Herra", paitsi Pyhässä Hengessä.
12:4 Armolahjat ovat moninaiset, mutta Henki on sama;
12:5 ja seurakuntavirat ovat moninaiset, mutta Herra on sama;
12:6 ja voimavaikutukset ovat moninaiset, mutta Jumala, joka kaikki kaikissa vaikuttaa, on sama.
12:7 Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi.
12:8 Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;
12:9 toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;
12:10 toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.
12:11 Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo.

Kun välineet on esitelty, selostetaan luvun loppuosassa (1.Kor 12:12-31) sitä, mihin niitä käytetään:

12:12 Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin;
12:13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
12:14 Sillä eihän ruumiskaan ole yksi jäsen, vaan niitä on siinä monta.
12:15 Jos jalka sanoisi: "Koska en ole käsi, en kuulu ruumiiseen", niin ei se silti olisi ruumiiseen kuulumaton.
12:16 Ja jos korva sanoisi: "Koska en ole silmä, en kuulu ruumiiseen", niin ei se silti olisi ruumiiseen kuulumaton.
12:17 Jos koko ruumis olisi silmänä, missä sitten olisi kuulo? Jos taas kokonaan kuulona, missä silloin haisti?
12:18 Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut.
12:19 Vaan jos ne kaikki olisivat yhtenä jäsenenä, missä sitten ruumis olisi?
12:20 Mutta nytpä onkin monta jäsentä, ja ainoastaan yksi ruumis.
12:21 Silmä ei saata sanoa kädelle: "En tarvitse sinua", eikä myöskään pää jaloille: "En tarvitse teitä".
12:22 Päinvastoin ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä;
12:23 ja ne ruumiin jäsenet, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita, me verhoamme sitä kunniallisemmin, ja niitä, joita häpeämme, me sitä häveliäämmin peitämme;
12:24 mutta ne, joita emme häpeä, eivät sitä tarvitse. Mutta Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian,
12:25 ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan.
12:26 Ja jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa.
12:27 Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä.
12:28 Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä.
12:29 Eivät suinkaan kaikki ole apostoleja? Eivät kaikki profeettoja? Eivät kaikki opettajia? Eiväthän kaikki tee voimallisia tekoja?
12:30 Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään?
12:31 Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien, verrattoman tien.

Se, mitä Paavali nimittää verrattomaksi tieksi on rakkaus. Että rakkaus ymmärrettäisiin oikein, hän kirjoittaa siitä seuraavassa luvussa eräänlaisen rakkauden spesifikaation, tuoteselostuksen. Ensimmäisen korinttolaiskirjeen 13 lukua sanotaankin Rakkauden luvuksi, ja monet ovat sen panneet kotinsa seinälle huoneentauluksi.

Takaisin sivulle ALLILOUS

tai

Osmon kotisivulle